Ajankohtaista

JÄSENTIEDOTE 2 / 2017

PDF-versio

Raumalla juhlitaan koko vuosi

Rauman kaupunki juhlii tänä vuonna 575-vuotisjuhlavuottaan. Vilkas juhlavuosi näkyy monin tavoin myös Rauman merimuseossa. Huhtikuun puolivälissä vietettiin Rauma-päivää, jolloin raumalaiset museot - Rauman merimuseo, Rauman museo, Rauman taidemuseo sekä Lönnströmin museot - julkaisivat yhteisen mobiilioppaan. Sen avulla voi tutustua Rauman historiaan sekä luettuna että kuunnellen paikallisen kirjailijan Tapio Koivukarin tekstejä. Rauman giälell, tottakai. Osaan mobiilioppaan kohteista pystytetään myös opastetaulu. Opas löytyy täältä.

Rauman merimuseon kesäkaudesta odotetaan vilkasta, sillä alkuvuodenkin kävijämäärät ovat ylittäneet viime vuosien luvut. Museo on päivittäin avoinna 1.6.-9.8. kello 11-17. Pitsiviikot järjestetään Raumalla 22.-30.7. Silloin merimuseolla yleisölle tarjotaan muun muassa opastuksia, luentoja sekä Merimiesten makramee -työpajoja, makramee kun on Taitoliiton valinta vuoden 2017 käsityötekniikaksi. Keskiviikkona 26.7. Rauman Merihistoriallinen Seura järjestää Merellisen suvipäivän Kiikartornin (näkötorni) ympäristössä, jossa on muun muassa yleisöpurjehduksia Santtioseuran porkarpaatilla, Raumanmeren puuveneilijöiden kokoontuminen, merimuseon pop-up museo sekä illalla merihenkistä yhteislaulua.

Aina Paneliuksen Laivakokki-kirjan näköispainos on loppuunmyyty. Tämän vuoden tavoitteena on julkaista uusi painos, täydennettynä rouva Aina Paneliuksen omalla elämäntarinalla. Ainasta ja Laivakokki-kirjasta toteutetaan kirjan julkaisemisen yhteydessä myös pieni näyttely Rauman merimuseon tiloihin. Teemanäyttelynä museossa jatkaa tämän vuoden loppuun asti raumalaista laivanrakennusta käsittelevä Rakennettu Raumalla - Made in Rauma. Keväällä 2018 avataan Rauman sataman historiasta kertova teemanäyttely.

Rauman merimuseo kehittää toimintaansa erilaisten projektien avulla. Tänä keväänä on käynnistynyt Elokuvaa museoon -hanke, joka toteutetaan yhdessä Rauman Elokuvakerho ry:n ja Rauman Lyseon Lukion kanssa. Tavoitteena on kehittää elokuvan käyttöä museo-opetuksessa ja luoda malli, jolla voidaan syventää museon kokoelmien ymmärtämistä ja menneisyyteen samaistumista elokuvien tarinallisuuden kautta. Projektia rahoittaa Museovirasto.

Rauman merimuseon johtajana sen perustamisesta lähtien toiminut Hannu Vartiainen jäi eläkkeelle vuoden 2016 lopussa. Hannu teki suuren työn sekä museotoiminnan alkuun saattamiseksi, museon kokoelmien kartuttamiseksi sekä raumalaisen merenkulun historian tallentamiseksi. Lokakuussa 2016 julkaistu Rauman merenkulun historia -teos on ollut paikallinen hittituote. Sain työskennellä Hannun rinnalla marraskuusta lähtien ja vähitellen olen pääsemässä sisään mielenkiintoiseen tehtävään.

Rauman merimuseo tulee jatkossakin pysymään raumalaisen kauppamerenkulun sekä merimiesammatin historian tallentajana. Pyrimme säilymään pienenä, mutta ketteränä toimijana, jolla on kyky tarttua ajankohtaisiin paikallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Aktiivinen museo on tiiviisti mukana kaupunkilaisten elämässä ja tarjoaa mahdollisuuksia niin uuden oppimiseen, vanhan muisteluun kuin sukuhistorioiden tutkimiseenkin. Turistille Rauman merimuseo tarjoaa mahdollisuuden tutustua merenkulkijoiden elämään erityisesti raumalaisen purjemerenkulun huippuvuosina.

Anna Meronen
museonjohtaja, Rauman merimuseo

Kutsu kevätkokoukseen - Kallelse till vårmöte

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 23.5.2017 klo 18:00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 312. Kokouksen jälkeen kuullaan Pirita Frigrenin esitelmä "Merimiesten vaimot -näkökulma 1800-luvun satamakaupunkeihin ja merenkulkuun".

Föreningen håller sitt stadgeenliga vårmöte tisdagen den 23.5.2017 klockan 18:00 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 312. Efter vårmötet håller Pirita Frigren ett föredrag "Sjömanshustrur - en synvinkel på 1800-talets hamnstäder och sjöfart".

Kesäretki Naissaaren ja Tallinnan merilinnoituksille 5.-6.8.2017

Suomen merihistoriallinen yhdistys (SMHY) järjestää retken Viron Naissaareen ja Tallinnaan 5.-6.8.2017 yhdessä Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen (SLHY) ja Helsingin Laivanpäällikköyhdistyksen (HLY) kanssa. Kaikki yhdistysten jäsenet seuralaisineen ovat lämpimästi tervetulleita retkelle!

Porkkalan ja Tallinnan välille rakennettiin 1910-luvulla valtava merilinnoitusjärjestelmä, jonka tarkoitus oli suojata hieman aikaisemmin Tallinnaan rakennettua laivastotukikohtaa ja Pietariin johtavia teitä. Tämä Venäjän laivastotukikohta Tallinnassa oli Kronstadtin jälkeen Venäjän tärkein sotasatama Itämerellä. Päätös sen sijoittamisesta Tallinnaan oli tehty 1909 ja sitä oli suunniteltu 1911. Peruskivi laskettiin Tallinnassa 1912.

Näihin sotasataman säilyneisiin osiin tutustumme Tallinnassa lauantaina 5.8.2017 ja Naissaaressa sunnuntaina 6.8.2017. Virolainen tutkija Robert Treufeldt opastaa suomeksi ja myös suomalainen asiantuntija Ove Enqvist on mukana molempina päivinä. Matkanjohtajana toimii SMHY:n puheenjohtaja Tapio Bergholm. Tuttuun tapaan retkeläiset järjestävät ja maksavat matkansa ja majoituksensa itse. Matkakustannuksia retkeläisille aiheuttavat myös seuraavat kuljetuspalvelut: tilausajobussi Tallinnassa 5.8. ja merimatka 6.8. Tallinnasta Naissaareen, retki kuorma-autoilla Naissaaressa ja merimatka takaisin Naissaaresta Tallinnaan. Ne kaikki maksetaan paikan päällä ja sitä varten retkeläisten kannattaa varmuuden vuoksi ottaa euroja mukaan käteisenä. Näiden kuljetuspalveluiden kustannukset ovat joka tapauksessa kohtuulliset. Opastuksen tarjoaa SMHY. Osallistua voi molempina päivinä tai vain toisena.

Ohjelma:

Lauantaina 5.8.2017 kokoonnumme klo 12:00 Lentosatamaan Viron merimuseon (Vesilennuki tänav 6, Tallinna) sisäänkäynnin luokse. Sieltä kuljemme ”Pietari Suuren sataman” rantaa länteen päin jalan. Kyseessä on ennen ensimmäistä maailmansotaa aloitettu sotasatamahanke, johon Venäjän Itämeren-laivaston oli määrä siirtyä. Rantakävely kattaa Lentosataman ja Noblessnerin sukellusvenetehtaan alueen. Tämän jälkeen nousemme tilausajobussiin, koska osa sotasataman kohteistamme on kauempana Tallinnassa. Tiedossa on paljon sellaista säilynyttä nähtävää, josta kaikki tallinnalaisetkaan eivät ole tietoisia. Retken kesto Tallinnassa on noin neljä tuntia.

Retken jälkeen voimme vielä yhdessä kävellä (n. 800 metriä) Vanhaan Kalasatamaan katsomaan suomalaisen sotakorvauskuunarin hylkyä, jos se on vielä näkyvissä. Vastaavia hylkyjä on Virossa jäljellä ainoastaan kaksi. (Yhteensä 91:stä sotakorvauskuunarista noin 15 oli yhteyksissä Viroon. Niistä ”Vega” on entisöitävänä Pietarsaaressa.) Vanhassa Kalasatamassa oleva hylky ei ole suojeltu, vaikka se onkin merkitty aluesuunnittelukarttaan. Alueella alkava rakentaminen saattaa aiheuttaa hylyn tuhoutumisen.

Sunnuntaina 6.8.2017 kokoonnumme klo 9:00 Lentosatamaan laiturille. Runbjarn- ja Sailor Jerry -alukset vievät meidät Naissaareen, jossa olemme perillä noin klo 10:15. Naissaaressa kuljemme sotilaskuorma-autoilla ja tutustumme muun muassa tykistöasemiin, miinatehtaaseen ja sotilaskylään. Täältä palaamme Naissaaren keskussatamaan. Aikataulun salliessa kävelemme myös saaren eteläkärkeen, jossa sijaitsevat muun muassa Männikun 1950-luvun sotilaskylä, Viron Canet-patteri, Englanin sotilashautausmaa ja Ranskan sotilashautausmaan muistomerkki, majakka, virolais-ruotsalainen kylä luterilaisine kirkkoineen (1936) ja Venäjän bastionilinnake vuodelta 1727.

Viivymme Naissaaressa noin viisi tuntia. Kohteidemme sijainnin takia eväitä kannattaa varmuudeksi ottaa mukaan, vaikka Naissaaressa on kuljetuspalvelujen lisäksi tarjolla myös ruoka- ja majoituspalveluja. Palaamme Naissaaren sisäosista takaisin keskussatamaan, josta lähdemme mantereelle klo 15:30. Saavumme takaisin Tallinnan Lentosatamaan noin klo 17.

Odotuksen mukaisesti suurin osa retkeläisistä tulee Suomesta Tallinnaan laivalla lauantaiaamuna 5.8. ja palaa Tallinnasta Suomeen laivalla sunnuntai-iltana 6.8. Omalla veneellä Naissaareen tulevia pyydetään olemaan paikalla Naissaaren keskussatamassa sunnuntaina 6.8. klo 10:15 ja liittymään Tallinnasta tulevaan pääjoukkoon siellä.

Ilmoittautumiset Yrjö Tiitiselle (Puh. +358 50 561 5416) viimeistään 15.6.2017.

Merihistorian päivät pidettiin Kotkassa 24.–26.5.2017

Merihistorian päivien yleisöä ja puhujia Merikeskus Vellamon auditoriossa lauantaiaamuna 25.3.2017. Kuva: Ove Enqvist.)

Yhdeksännet Merihistorian päivät pidettiin maaliskuussa Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Seminaari oli osa itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Tapahtuman teemana oli jo tammikuun Tieteen päiviltä tuttu ”Suomi saarena”. Esitelmien aiheet painottuivat perinteiseen tapaan lauantaina merihistoriaan ja sunnuntaina meriarkeologiaan. Puhujina kuultiin niin kotimaisia huippuja kuin kansainvälisiä tähtiä Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Molempina seminaaripäivinä esitelmiä seurasi yli satapäinen yleisö! Lisäksi perjantain avoin keskustelutilaisuus merihistorian digitaalisten aineistojen käytöstä ja säilyttämisestä keräsi paikalle yli 60 osallistujaa ympäri maan. Lauantaipäivän kruunasi Kotkan kaupungin ruhtinaallinen iltavastaanotto kaupungintalon istuntosalissa.

Merihistorian päivistä ja niiden järjestelyistä tuli osallistujilta runsaasti hyvää palautetta, mikä ilahdutti järjestäjiä kovasti. Työryhmä ottaa mielellään edelleen vastaan kommentteja tai kehitysehdotuksia, joita voi lähettää seminaarisihteerille (Vilma Lempiäinen, 040 8654681).

Merihistorian päivät 2017 lennättää vielä suuret kiitokset kaikille osallistuneille, tapahtuman tukijoille ja ennen kaikkea Suomen merimuseolle, Merikeskus Vellamolle ja Kotkan kaupungille. Tapaamisiin kahden vuoden kuluttua Turussa Forum Marinumissa!

Nautica Fennica saamatta?

Jäsenetuihin kuuluva vuosikirja Nautica Fennica 2015–2016 postitettiin viime vuoden lopulla kaikille jäsenmaksunsa säännöllisesti maksaneille. Jos et jostain syystä ole saanut uutta Nauticaa, pyydämme ottamaan yhteyttä yhdistyksen sihteeri Ville Honkaseen (Ville Honkanen , puh. 0400 633290).

Yhdistys vieraili Suomenlinnan telakalla

Suomen merihistoriallinen yhdistys pääsi 31.3.2017 tutustumaan Suomenlinnan telakkaan ja museojäänmurtaja Tarmon kunnostustöihin. Kierroksemme alkoi telakan konttorista, jossa Tero Hänninen esitteli aluksen piirustuksia ja työn vaiheita. Operaation haastavin osuus, ahtaiden painolastitankkien slammauksen poisto ja maalaus, oli saatu päätökseen ja rungon pohjamaalaus alkanut. Lopuksi kiipesimme telakka-altaan pohjalle ihailemaan 110-vuotiasta Tarmoa alhaalta käsin. Lämpimät kiitokset Alfons Håkans Suomenlinna Shipyardille ja Suomen merimuseolle tutustumisretken mahdollistamisesta! Kuvakooste retkestä löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.

Kesän merihistorialliset näyttelyvinkit

Merikeskus Forum Marinum, Turku

Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa - meriseikkailu lapsille 15.2.–27.8.2017.
T.H. Norlingin merimaalauksia Suomen Joutsenella 27.5.–28.8.2017.
Muutoksen aalloilla – Itämeren merenkulkua reformaation aikakaudella 6.4.–26.7.2017.

Aukioloajat ja lisätietoja

Merikeskus Vellamo, Kotka

Pienet laivat, suuret tarinat 5.5.–29.10.2017.
Museojäänmurtaja Tarmo aukeaa telakoinnin jälkeen kesäkaudeksi 26.6.–3.9.2017.
Lasia kaikille – Karhula 1889–2009 19.5.2017 alkaen.

Aukioloajat ja lisätietoja

JÄSENTIEDOTE 1 / 2017

PDF-versio

Merihistorian Päivät 2017 järjestetään Merikeskus Vellamossa Kotkassa 24.–26.3.2017

Vuoden 2017 Merihistorian Päivien ohjelma on nyt julkaistu! Luvassa on mielenkiintoisia esityksiä ja keskustelutilaisuuksia kolmen päivän ajan. Teemana on tänä vuonna Suomi saarena. Tavalla tai toisella useimmissa puheenvuoroissa sivutaan Suomen maatieteellistä asemaa pohjoisena, länteen päin merellisistä yhteyksistään riippuvana maana. Kauppamerenkulku ja kulttuuriyhteydet Itämerta pitkin ovat pitkälti luotsanneet Suomen kehitystä. Merellisten kulkureittien jäätyminen on myös määrittänyt suomalaista työn rytmiä ja elinkeinoja aina 1900-luvulle saakka.

Merihistorian päivillä kuullaan myös meriarkeologien luentoja löyhästi Suomi saarena -teeman ympäriltä. Suomen pitsinen etelärannikko on vienyt monet alukset karille ja siten muodostanut aarreaitan meriarkeologeille. Nyt järjestettävät Merihistorian Päivät ovat erityisen mielenkiintoiset siksikin, että merihistorian, meriarkeologian ja kansatieteen alalta on valmistunut juuri viime vuosina loistavia tutkimuksia ja tekijöistä suurin osa on puhumassa tapahtumassa. Seminaarissa kuullaan myös erittäin merkittäviä ulkomaisia puhujia; Isaac Land Indiana State Universitystä esitelmöi rannikkohistoriasta ja Robert Lee Liverpoolin yliopistosta Suomi saarena- käsitteestä kansainvälisestä perspektiivistä. Sunnuntaina tapaamme myös kaksi kansainvälisesti kuuluisaa meriarkeologia, nimittäin Lars Einarsson Kalmar Länsmuseetista sekä aiemmin Subzonella työskennellyt Maili Roio Muinsuskaitseamet’sta Tallinnasta.

Seminaari alkaa perjaintaina vapaamuotoisella tutkijatapaamisella sekä keskustelutilaisuudella ja jatkuu kaksi kokonaista päivää lauantaina ja sunnuntaina. Olet tervetullut esittelemään tutkimusaihettasi kannustavassa ympäristössä ja keskustelemaan merihistorian alan digitaalisista valokuvista ja muista aineistoista perjantaina. Viikonloppuna esitelmiä kuullaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi mutta ainakin tiivistelmät pyritään kääntämään suomeksi seuraamisen helpottamiseksi. Tapahtuman järjestävät Suomen Merihistoriallinen Yhdistys, Suomen Meriarkeologian Seura ja Suomen Merimuseo. Lisätietoja antaa seminaarisihteeri Vilma Lempiäinen (vilma.lempiainen+SMHY@gmail.com ja järjestelytyöryhmän pj Sari Mäenpää (sari.maenpaa@forum-marinum.fi). Jäsentiedotteen liitteenä oleva ohjelmaesite on saatavilla myös Merikeskus Vellamon ja yhdistyksen sivuilla, osoitteessa www.merihistoria.fi sekä facebookin tapahtumasivulta Merihistorian Päivät 2017 - Suomi saarena.

Tapaamisiin Kotkassa!

Sari Mäenpää
seminaarityöryhmän puheenjohtaja

Kevätretki Suomenlinnan telakka-alueelle 31.3.2017

Maaliskuussa järjestetään retki Suomenlinnan historialliselle telakalle, jossa on toukokuuhun asti kunnostettavana Suomen merimuseon kokoelmiin kuuluva 110-vuotias jäänmurtaja Tarmo. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan tutustumaan työn vaiheisiin ja käymään telakka-altaan pohjalla ihailemassa Tarmoa koko komeudessaan. Kypärän käyttö on telakalla välttämätöntä, ja niiden saatavilla olevasta määrästä johtuen osallistujia voidaan ottaa mukaan rajoitetusti. Tapaamme telakan porteilla perjantaina 31.3. klo 15:00. Ilmoittaudu retkelle 19.3.2017 mennessä Vilma Lempiäiselle (vilma.lempiainen+SMHY (at) gmail.com, puh. +35840 8654681).

Suomen merihistoriallinen yhdistys on mukana Lokissa

John Nurmisen Säätiön Loki-palvelu on meren ystävien ja asiantuntijoiden yhteisö, jossa kerätään ja jaetaan mereen liittyviä tarinoita, lokimerkintöjä. Kuka tahansa voi tehdä Lokin kartalle merkinnän, joka voi olla muodoltaan kuvasarja, tarina, tieteellinen artikkeli tai mitä tahansa näiden väliltä. Yhdistys julkaisee mielellään jäsentensä kirjoituksia oman Loki-profiilinsa alle, ensimmäisenä tässä sarjassa julkaistiin Tieteiden yön yhteydessä puheenjohtaja Tapio Bergholmin artikkeli ”Oma kokemus tutkimuskohteena – Mauno Koivisto ja Turun satama”. Mikäli haluat, että yhdistys julkaisee Lokissa omia tekstejäsi, ota yhteys tiedottaja Vilma Lempiäiseen (vilma.lempiainen+SMHY (at) gmail.com).

Lokin yli 400 lokimerkinnän joukosta voi etsiä kiinnostavia kohteita liikkumalla Lokin kartalla, tutkimalla käyttäjien profiileja tai etsimällä hakukentän kautta. Lokimerkintöjä jaetaan myös Facebookissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa, joten julkaisemalla tavoittaa laajan meriaiheista kiinnostuneen yleisön. John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Anna Herlin esittelee Lokia Merihistorian päivillä sunnuntaina 26.3.2017.

Kevättä rinnassa Forum Marinumissa!

Forum Marinumissa on tiedossa vilkas kevät sekä näyttely- että tapahtumarintamalla. Ahvenanmaan Merenkulkumuseon tuottama näyttely "Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa" lainataan Forum Marinumiin. Lapsille suunnattu toiminnallinen näyttely perustuu Jakob Wegeliuksen palkittuun lastenkirjaan "Legenden om Sally Jones". Kirja sisältää monta hienoa kuvausta merenkulusta ja merimieselämästä. Näyttely koostuu mm. isosta höyrylaivasta, viidakosta ja satama-alueesta jotka leikkiin kehottaen johdattavat huimiin meriseikkailuihin!

Kiitokseksi ja Koristeeksi -votiivilaivanäyttely puolestaan päättyy 26. helmikuuta, joten sinne ehtii vielä. Huhtikuun alussa avataan lisäksi reformaatio ja merenkulku-aiheinen näyttely, joka juhlistaa reformaation saapumista Suomeen 500 vuotta sitten. Göran Schildtin syntymästä tulee 11.3.2017 kuluneeksi sata vuotta ja sen kunniaksi Forum Marinumissa toteutetaan hänen uraansa esittelevä valokuvanäyttely.

Forum Marinumissa alkaa helmikuussa koko kevään kestävä viikottainen esitelmäsarja, joka aluksi jatkaa päänäyttelyn Työ merellä -teemaa ja siirtyy kesää kohti vapaa-ajan purjehdukseen.

Forum Marinumissa on myös käynnissä Kruununmakasiinin vintin tyhjennys ja kokoelmien siirto uuteen varastoon. Vuonna 2017 on edessä isoja näyttelyhankkeita, muun muassa laivanrakennusnäyttelyn uudistus, jonka valmistelu on jo alkanut. Forum Marinum odottaa jo kesää ja valmistautuu kiivaasti heinäkuun Turun Tall Ships Races -tapahtuman päänäyttämöksi. Lisätietoja kevään seminaariohjelmasta, muista ohjelmasta ja näyttelyistä löytää Forum Marinumin kotisivuilta.

Sari Mäenpää, Forum Marinum

Tieteen päivien Suomi saarena! -sessiot olivat menestys

Suomen merihistoriallinen yhdistys oli mukana tammikuussa järjestetyillä Tieteen päivillä. Torstaina ja perjantaina 12.–13.1.2017 järjestettyjen merellisten sessioiden teemana oli Suomi saarena! ja molempia oli kuulemassa yli satapäinen yleisö. Lämpimät kiitokset kaikille puhujille, kommentaattoreille ja Grex musicus -kuorolle erinomaisista esityksistä! Tapahtuma oli osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi100-hanketta. Pääjärjestäjinä olivat Tieteen päivät ja Suomen merihistoriallinen yhdistys, yhteistyökumppaneina Kansalliskirjasto ja John Nurmisen Säätiö. Suomi saarena -teemalla jatketaan maaliskuussa myös Merihistorian päivillä. Tervetuloa!

Merihistoriallinen esitelmä

FM Aaro Sahari: Suomalaisen jäänmurron historia ja jäänmurtajien kansallinen merkitys 1867–2017. Merikeskus Vellamo, Kotka 8.2.2017 klo 17-18.

Jos et ehtinyt Tieteen päiville kuulemaan uusinta tutkimustietoa jäänmurrosta, on toinen tilaisuus tarjolla Tietoherkussa Kotkassa. Esitys kertoo talvimerenkulun teknologisesta kehityksestä ja sen muuttuvista merkityksistä Suomen valtiolle ja yhteiskunnalle. Saharin väitöskirja Valtio ja suurteollisuuden synty käsittelee suomalaisen laivanrakennusteollisuuden kehitystä ja valtiosuhdetta vuosina 1920–1960. Esitelmä perustuu valtiotieteiden maisteri ja diplomi-insinööri Saara Matalan (Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu) kanssa vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen suomalaisen talvimerenkulun historiasta.

Merihistoriallisia julkaisuja

Johanna Pakola ja Seppo Laurell: Menetetyt majakat. Docendo, 2016.

Kirja kertoo entisillä ja nykyisillä merialueillamme ja Laatokalla sijainneiden ja sijaitsevien majakoiden ja majakkasaarten sotavuosista 1700-luvulta alkaen. Tuhoutuneiden ja rajan taakse jääneiden majakoiden mukana katosi usein myös tiivis ja omaleimainen yhteisö. Aiemmin julkaisemattomat valokuvat tuovat historian lähelle lukijaa.

Hannu Vartiainen: Rauman merenkulun historia. Rauman merimuseo, 2016.

Rauman merimuseon eläköityvä johtaja Hannu Vartiainen kokoaa kotikaupunkinsa merenkulun historian yksiin kansiin. Rannikkokaupungissa meren vaikutus ulottui kaikkialle, parhaimmillaan työikäisistä miehistä lähes puolet oli merimiehiä ja kaikki porvarit saivat tulonsa merenkulusta. Teos seuraa kaupungin vaiheita perustamisesta 1960-luvulle.

Miehet merellä, hetkiä luotsauksen historiasta. John Nurmisen Säätiö, 2016.

Nyt 320-vuotias Luotsilaitos on Suomen vanhimpia edelleen toimivia organisaatioita. Luotseja on ollut vielä paljon kauemmin, ja toiminnasta annettuja asetuksia tunnetaan 1200-luvulta. Teos keskittyy Suomen kuuteen historialliseen luotsipiiriin ja luotsauksen kuvauksessa 1800- ja 1900-lukuihin. Katkelmia kirjasta on luettavissa Loki –palvelussa hakusanalla #miehetmerellä: www.lokistories.fi

Taneli Eskola ja Ove Enqvist: Maiseman vartijat, linnakesaarten tunnelmia ja historiaa. Maahenki oy, 2017.

1900-luvun alussa Pietarin suojaksi rakennettiin koko Suomenlahden kattava rannikkopuolustusjärjestelmä. Suomenlahden luovutetut linnoitussaaret ovat Itämeren kruununjalokiviä, joilla on takanaan kunniakas menneisyys sotilaskäytössä ja tulevaisuus siviilikäytössä. Itsenäisen Suomen aikana suljetut linnakesaaret lukitsivat pääsyn maan aluemerelle, sisäisille aluevesille ja mantereelle. Näyttävästi kuvitettu teos sisältää runsaasti tietoa saarten luonnosta ja historiasta. Teos julkistetaan keskiviikkona 25.1.2017 klo 17.30 -20.00 Kahden tunnin kirjamessut -tapahtumassa Suomen valokuvataiteen museossa.

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen hallitus

Hallituksen yhteystiedot löytyvät täältä: hallitus 2017.

Suomi saarena!

Monitieteiset sessiot Tieteen päivillä Helsingissä 12.–13.1.2017

Kokonaisuuden ohjelma

Onko Suomi saari? Voiko sanoa, että Suomi on kehittyneiden Itämeren yhteyksiensä kautta tullut osaksi läntistä maailmaa? Onko luonnon globalisaatio uhka Itämerelle? Sykkiikö Suomi yhä meriliikenteen mukaan? Näitä ja muita kysymyksiä tarkastellaan tieteellisen dialogin keinoin. Luentoja täydentää Grex Musicus -kuoron esitys.

Tapahtuma on osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi100-hanketta. Pääjärjestäjinä ovat Tieteen päivät ja Suomen merihistoriallinen yhdistys, yhteistyökumppaneina Kansalliskirjasto ja John Nurmisen Säätiö.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

JÄSENTIEDOTE 4 / 2016

PDF-versio

Nautica Fennica 2015–2016 - Työ merellä

Merihistorian päivät kokosivat Pietarsaareen 20–23.3.2015 jo perinteisen dynaamiseen tapaan merenkulun ammattilaisia, eri alojen ja aikakausien tutkijoita pitämään esitelmiä, kuuntelemaan niitä ja kommentoimaan niissä esitettyjä näkökulmia. Teemana oli tällä kertaa Työ merellä, joka oli osin saanut innoituksensa kuuluisasta tangosta Yö merellä.

Teema sai myönteisen ja innostuneen vastaanoton. Aiheeseen tarttuivat niin suomalaiset kuin kansainväliset aiheen tarkastelijat. Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallisen yhdistys voivat nyt yhdessä jälleen iloita siitä, että meillä on yhdistyksen jäsenetuna kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä tutkimusavauksia sisältävä julkaisu.

Nautica Fennicassa ei tällä kertaa ole yksittäisten artikkelien tiivistelmiä käännetty, mutta kotimaisuus ja kansainvälisyys lyövät kättä kolmikielisessä julkaisussa. Tutkimusartikkelit ja muistelmat kattavat merityön eri puolia aina 1600-luvulta tähän päivään saakka. Merihistorian metodien, tarkastelukulmien ja esitystapojen rikkaus on tyylikkäästi esillä.

Tieteelliset artikkelit ovat käyneet läpi vertaisarvioinnin. Tekijät ovat ottaneet esitetyn kritiikin, kommentit ja parannusehdotukset siten huomioon, että laatu on varmistunut ja prosessin myötä parantunut.

Minulla on ilo kiittää kaikkia Pietarsaaren Merihistorian päivien onnistumiseen, tämän kirjan artikkeleita kirjoittaneita ja nimettömiä vertaisarvioijina toimineita vahvasta panoksesta.

Tähän kirjaan tutustuvat voivat todeta, että merihistorialla on Suomessa tuulta purjeissa!

Tapio Bergholm
Suomen merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja
Nautica Fennica 2015–2016 toimittaja

Kutsu syyskokoukseen - Kallelse till höstmöte

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 7.12.2016 kello 17:15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 405. Kokouksen jälkeen FT Timo Soukola kertoo ja keskustelee dosentti Tapio Bergholmin kanssa Suomen Merimies-Unionin 100-vuotisen edunvalvonnan historiasta. Liitteenä alustava toimintasuunnitelma vuodelle 2017.

Föreningen håller sitt stadgeenliga höstmöte och en fest lördagen den 7.12.2016 klockan 17:15 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 405. Efter mötet diskuterar FT Timo Soukola och docent Tapio Bergholm om Finlands Sjömans-Unionens 100-åriga intressebevaknings historia. Preliminär handlingsplan för 2017 som bilaga.

Toimintasuunnitelma 2017

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä meri-museotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt § 2)

Kevätkokous ja esitelmä

Yhdistyksen kevätkokous pidetään toukokuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Syyskokous ja esitelmä

Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Nautica Fennica

Valmistellaan yhteistyössä Suomen merimuseon ja alan toimijoiden kanssa Nautica Fennican julkaisemista vuonna 2018.

Merihistorian päivät 2017

Yhdeksännet Merihistorian päivät järjestetään Kotkassa Merikeskus Vellamossa 24.–26.3.2016. Seminaarin teema on ”Suomi saarena”. Järjestävinä tahoina ovat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Suomen merimuseo. Tapahtuman yhteydessä järjestetään perinteinen harrastajatutkijatapaaminen. Ohjelma, esite ja seminaariesitelmien tiivistelmät ladataan yhdistyksen kotisivuille.

Retket ja tapahtumat

Vuoden 2017 kaksipäiväinen jäsenretki suuntautuu elokuun alussa Tallinnaan ja Naissaareen. Tallinnassa kohteena on Eesti Meremuuseum.

Suomen merimuseon kokoelmiin kuuluva museojäänmurtaja Tarmo tuodaan telakalle Suomenlinnaan viimeistään keväällä 2017. Selvitetään Suomen merimuseon kanssa mahdollisuutta järjestää vierailu telakalle.

Merihistorian alan yhteistoiminta

Osallistutaan www.merihistoria.fi -portaalin sisällön ylläpitoon, kehittämiseen ja sen jatkorahoituksen hankintaan. Portaalin talous järjestetään erikseen Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta.

Edustukset

Yhdistyksellä on edustajat alan kansainvälisissä järjestöissä, Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin.

Jäsenistö

Yhdistykseen kuului vuoden 2016 marraskuussa 168 henkilöjäsentä ja 16 yhteisöjäsentä. Kehitetään tiedotuskanavia uusien merihistoriasta kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja uusien jäsenten rekrytoimiseksi.

Tiedotus

Yhdistyksen jäsenille toimitetaan heidän haluamallaan tavalla, sähköisesti tai postitse, vuoden aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsitellään ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta. Tiedotteen painos on 150 kpl. Toimitussihteerinä toimii yhdistyksen halitukseen kuuluva tiedottaja.

Yhdistyksen verkkosivuina toimii www.suomenmerihistoriallinenyhdistys.fi. Sivustolle tuotetaan uusia toiminnallisuuksia sosiaalisen median, tiedottamisen ja merihistoria-alan verkostojen saralla. Yhdistyksen facebook -ryhmän toimintaa kehitetään ja sivulla julkaistaan päivityksiä merihistorian laajasti ymmärrettävästä näkökulmasta.

Talous

Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2017 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitetaan mm. yhdistyksen tiedotustoimintaa, tuetaan jäsenistön osallistumista yhdistyksen toimintaan ja ostetaan Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi joka toinen vuosi.

Yhdistyksen talous pidetään vakaalla pohjalla.

Hallitus

Hallitus kokoontuu seuraavasti:
tammi-/helmikuu: järjestäytyminen
maalis-/huhtikuu: tilinpäätös
elo-/syyskuu: ajankohtaiset asiat
loka-/marraskuu: toiminta- ja taloussuunnitelma

Ajankohtaisia näyttelyitä ja uutisia museoissa

Merikeskus Vellamo

Suomen merimuseo: Viaporin telakka – silta tulevaisuuteen

Suomen merimuseon uusin näyttely johdattaa kävijät Suomenlinnaan, Viaporin korjaustelakalle. Näyttelyn historiallinen osio esittelee puisten purjealusten vaiheita 1900-luvun alusta 1970-luvulle. Valokuvat ja videot kertovat intohimosta purjehdukseen, taidosta ja ystävyydestä, mitkä pitävät yllä perinnettä. Viaporin telakan toiminta on jatkunut keskeytymättä lähes kolmesataa vuotta. Se on Suomen rikkaan meriperinteen kohtaamispaikka, jossa kulttuuriperintö pidetään elävänä tulevaisuutta varten.

Näyttelyn on tuottanut Viaporin Telakkayhdistys ja suunnitellut ranskalainen taiteilijaryhmä Infine Arts. Valokuvat on ottanut Jacopo Brancati, tekstit laatinut Sonia Olcesen ja ääni-installaatiosta vastannut Arja Kastinen. Mukana projektissa ovat olleet myös Suomen merimuseo, European Maritime Heritage Association, ranskalainen aikakausilehti Chasse-Marée sekä Svenska litteratursällskapet i Finland rf.

Merivartiomuseo

#Merivartiomuseo nettiin! -projektissa on tuotettu digitoimalla museon kuvakokoelmasta teemallisia kokonaisuuksia, Aiheena ovat mm. merivartioasemat, työn arki ja salakuljetus. Kuvat on lisenssoitu avoimella CC BY -lisenssillä, eli ne ovat vapaasti käytettävissä. Jakelualustana toimii Flickr -kuvapalvelu, jossa on ladattavissa yli 200 Merivartiomuseon kuvaa. Kuvia voi selata myös Finna -palvelussa. Projekti jatkuu vuonna 2017, ja alkuvuodesta on tulossa iso kuvaerä merivartioaluksista.

Forum Marinum

Kiitokseksi ja koristeeksi – Laivoja kirkossa 25.11.2016–26.2.2017

Marraskuun lopulla avautuvassa näyttelyssä esitellään erityisesti varsinaissuomalaisia kirkko- ja votiivilaivoja sekä niille eri aikoina annettuja merkityksiä.

Sukellusveneet Suomessa 5.2.–31.12.2016

Näyttelyn kansallinen osuus perustuu aiemmin Sotamuseossa Helsingissä esillä olleeseen materiaaliin, jota täydentävät Forum Marinumin kokoelmat. Osaksi aikaisemmin julkaisemattomat historialliset valokuvat kertovat Suomen merivoimien sukellusveneiden rakennusvaiheista Turussa 1930-luvulla.


JÄSENTIEDOTE 3 / 2016

PDF-versio

Kuulumisia Suomen merimuseosta

Hyvät merihistorian ystävät, on ilo kertoa hyvä uutisia Suomen merimuseosta. Tilanteemme Museoviraston yt-neuvottelujen ja budjettileikkausten takia on ollut monella tavalla tiukka ja jotakin unelmia on jouduttu hautamaan, ainakin hetkeksi. Niukkuutta jaettaessa merimuseon merkitys on kuitenkin korostunut: se on yksi Kansallismuseon tärkeimpiä kehitettäviä museokohteita ja toimintaedellytykset näissä oloissa pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin.

Kiitos valtiovarainministeriön ja eduskunnan museojäänmurtaja Tarmon telakointiin ja kunnostukseen on saatu määräraha valtion lisätalousarvion kautta. Tarmo siirtyy Suomenlinnan telakalle syksymmällä tänä vuonna ja palaa kotisatamaan keväällä 2017. Tarmon esinekokoelmaa digitoidaan samaan aikaan. Laiva avataan taas yleisölle itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Samaan aikaa majakkalaiva Kemin korjaus etenee pienehköin askelin, mutta vakaasti, vuorovetona Tarmon kanssa. Purjehtiva luotsikutteri Pitkäpaasi vie yhteistyössä Club Renatan kanssa lapsia ja nuoria merielämysten pariin tänäkin kesänä. Vuosittainen perusrahoitus museolaivojen ja –veneiden ylläpitoon on tällä hetkellä kunnossa.

Merimuseo sai esinekokoelmalleen lisää säilytystiloja juuri käyttöön vihitystä Museoviraston uudesta kokoelma- ja konservointikeskuksesta Vantaalta. Samalla olemme sanoneet lopulliset hyvästit Hylkysaarelle, kun vettyneen materiaalin konservoinnille saatiin loistavat työtilat Vantaan keskukseen. Kokoelmanhallinnan ja hoidon edellytykset ovat museon historian parhaimmassa kunnossa. Merenkulun kansalliskokoelma voi hyvin!

Museoviraston osana Suomen merimuseo toteuttaa merelliseen kulttuuriperintöön liittyviä tavoitteita juuri valmistuneella Merellisen kulttuuriperinnön toimintaohjelmalla (2016 -2020). Ohjelma sisältää mm. Ruotsinsalmen vedenlaiseen kulttuuriperintöön ja linnoituksiin liittyvän näyttelyprojektin Merikeskus Vellamossa, vedenalaisinventointien toteuttamista ja ohjaamista sekä merellistä kulttuuriperintöä koskevan tiedon lisäämistä kulttuuriperintö- ja kokoelmarekistereissä.

Suomenlahti-vuoden jälkeen eteläinen naapurimme viettää kansallista merikulttuurivuotta, onnittelut hyvästä ideasta naapurille. Itse toivon, että seuraava Suomenlahti-vuosi voisi olla myös Suomenlahden merikulttuurin vuosi.

Merimuseo järjestää 24.9. yhteistyössä Viron suurlähetystön ja Tuglas-seuran kanssa Viron merikulttuuritapahtuman Merikeskus Vellamossa. Sen ja muiden monipuolisten tapahtumiemme sekä näyttelyiden ohjelmaa voi seurata helposti verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta.

Näkemisiin merellisen Suomen kotisatamassa Merikeskus Vellamossa!

Tiina Mertanen
Suomen kansallismuseon Museopalvelut-osaston ja Suomen merimuseon johtaja

Esitelmäkutsu (Call for papers): Suomi saarena. Merihistorian päivät 2017

Suomen merihistoriallinen yhdistys ja Suomen meriarkeologian seura järjestävät Merihistorian päivät Kotkassa Merikeskus Vellamossa 24.–26.3.2017. Yhteistyökumppanina on Suomen merimuseo ja teemana on tällä kertaa Suomi saarena. Kolmipäiväinen Merihistorian päivät -seminaari kokoaa yhteen merihistoriasta, meriarkeologiasta, merietnologiasta ja laivahistoriasta koostuvat tutkijat ja alan harrastajat. Kansainvälisen seminaarimme aiheena on merellisten yhteyksien merkitys maamme yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja henkiselle kehitykselle. Alustajiksi ovat lupautuneet professori Isaac Land (Indiana State University), professori Robert Lee (University of Liverpool) sekä enhetschef Lars Einarsson (Kalmar Läns Museum).

Toivomme esitelmiä hyvin laveasti Suomi saarena -teemasta, muun muassa työnteon ja tuotannon vuosirytmin muutoksen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen näkökulmista, satamista taloudellisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen paikkoina sekä meriliikenteen merkityksestä Suomen ulkomaankaupan tavaravirroille, turismille ja huoltovarmuudelle. Muita Suomi saarena- teeman aiheita voivat olla myös työvoiman liikkeet yli meren sekä salakuljetuksen merelliset mahdollisuudet. Hylyt sekä kalastajien, talonpoikaispurjehtijoiden ja huviveneilijöiden suorat yhteydet muihin maihin ovat myös aiheita, joita toivomme käsiteltävän Merihistorian Päivien esitelmissä. Ymmärrämme päivien teeman hyvin laajasti, ja toivomme ehdotuksia myös muista teemaa sivuavista aiheista ja toivotamme kaikki merellisestä perinnöstä kiinnostuneet tutkijat ja harrastajat mukaan tapahtumaan!

Toivomme noin 20 minuutin esitelmää. Lyhyempiä, erittäin vapaamuotoisia esitelmiä (noin 5 minuuttia) ja tutkimusideoita voi lisäksi tulla esittämään perjantai-iltana järjestettävään harrastajatutkija-tapaamiseen. Tässä vaiheessa pyydämme yhden liuskan (noin 2 500 merkkiä) pituisen tiivistelmän ja esitelmän otsikon, jonka pyydämme lähettämään 31.8.2016 mennessä Merihistorian Päivien työryhmän puheenjohtaja Sari Mäenpäälle (smaenpaa@hotmail.com). Tähän osoitteeseen voi lähettää myös mahdolliset tiedustelut.

Tätä kutsua saa levittää edelleen!

Föredragsinbjudan (call for papers) till Sjöhistoriska dagarna 2017 – Finland som en ö

Sjöhistoriska föreningen i Finland rf. och Finlands marinarkeologiska sällskap rf. arrangerar tillsammans de Sjöhistoriska dagarna i Maritimcentret Vellamo i Kotka 24-26.3.2017. Finlands sjöhistoriska museum fungerar som samarbetspartner och temat för dagarna är ”Finland som en ö”.

Det tre dagar långa seminariet för samman forskare och amatörer av sjöhistoria, marinarkeologi, marinetnologi och skeppshistoria. Det internationella seminariets tema behandlar de maritima förbindelsernas betydelse för vårt lands samhälleliga, ekonomiska och andliga utveckling. Som inledande talare fungerar professor Isaac Land (Indiana State University), professor Rober Lee (University of Liverpool) och enhetschef Lars Einarsson (Kalmar Läns Museum).

Vi önskar få en bred skala föredrag till temat ”Finland som en ö”, bland annat om årsrytmens förändring i arbete och produktion samt om den kulturella växelverkan inom sjöfarten. Teman som behandlar hamnarna som ekonomiska och kulturella platser för växelverkan, sjöfartens betydelse för Finlands utrikeshandel, turism, varuhandel och försörjningsberedskap är önskvärda. Andra ”Finland som en ö”-teman kunde till exempel vara arbetskraftens rörelse till sjöss och de maritima förutsättningarna inom smuggling. Vrak samt fiskares, bondes- och nöjesseglares förbindelser till andra länder är också teman som gärna kan behandlas under de Sjöhistoriska dagarna. Temat för dagarna är väldigt vitt och vi önskar även förslag till ämnen som tangerar ovannämnda områden. Vi önskar alla intresserade, både forskare och entusiaster, av det maritima kulturarvet välkomna med på de Sjöhistoriska dagarna!

Vi önskar få cirka 20 minuters föredrag. Kortare och fria föredrag (cirka 5 minuter) samt forskningsidéer som kan presenteras under fredag kväll då ett amatörforskarsammanträdande ordnas. I detta skede ber vi att få en ett arks (ca 2500 tecken) lång introduktion över det föreslagna föredragets innehåll och rubrik. Introduktionen ber vi er skicka senast 31.8.2016 till arbetsgruppens ordförande för de Sjöhistoriska dagarna Sari Mäenpää (smaenpaa@hotmail.com). Eventuella förfrågningar kan sändas till samma adress.

Denna inbjudan kan fritt distribueras!

Syysretki Tukholmaan

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen perinteinen syysretki kohdistuu Tukholmaan 3-4.9.2016. Kaksipäiväisellä retkellä tutustumme neljään upeaan museokokonaisuuteen. Oppaanamme toimii Anders Björklund ja matkan vetäjänä Tapio Bergholm. Matkalle osallistuvat lisäksi Helsingin Laivanpäällikköyhdistys ja Suomen Laivahistoriallinen yhdistys.

Lauantai 3.9.2016
klo 11.00 tapaaminen Vasa-museon luona
klo 14.00 siirtyminen vieressä olevaan Galärvarvetin museokokonaisuuteen

Sunnuntai 4.9.2016
klo 10.00 Sjöhistoriska museet
klo 13.00 Etnografiska museet

Tuttuun tapaan yhdistys ei järjestä matkoja eikä majoitusta, vaan retkeiläiset saapuvat paikalle itsenäisesti. Laivavuoroilla Tukholmaan pääsee esimerkiksi seuraavasti:

Tallink Silja (Silja Serenade/Silja Symphony): Lähtö Helsingistä 17:00, tulo Tukholmaan 09:30. Lähtö Tukholmasta 16:45, Tulo Helsinkiin 09:55.
Viking Line (Gabriella/Mariella): Lähtö Helsingistä 17:30, tulo Tukholmaan 10:00. Lähtö Tukholmasta 16:30, Tulo Helsinkiin 10:10.

Tallink Silja (Baltic Princess / Galaxy): Lähtö Turusta (Baltic Princess) 20:15, tulo Tukholmaan 06:10. Lähtö Tukholmasta (Galaxy) 19:30, tulo Turkuun 07:00
Viking Line (Viking Grace / Amorella): Lähtö Turusta (Viking Grace) 20:55, tulo Tukholmaan 06:30. Lähtö Tukholmasta (Amorella) 20:00, tulo Turkuun 07:35

Ilmoittautumiset 22.8.2016 mennessä Tapio Bergholmille sähköpostitse tapio.bergholm(at)sak.fi tai puh. + 358 50 547 2771.

Kevätretki suuntautui Kuivasaareen

Kevätretkeläisiä Kuivasaaren tulenjohtotornilla, joka on linnakkeen näkyvimpiä maanpäällisiä osia.

Yhdistyksen kevätretki 28.5.2016 tehtiin Kuivasaaren linnakesaarelle. Keisarillisen Venäjän Suomenlahdelle rakentamaan puolustusjärjestelmään kuulunut ja sittemmin Suomen rannikkotykistölle siirtynyt linnake on vielä Puolustusvoimien käytössä. Saaresta on päätetty luopua, mutta jatkosuunnitelmat puuttuvat toistaiseksi. Osittain rapistuneen linnakkeen ja tykkien asteittainen kunnostus aloitettiin1990-luvun alussa ja jatkuu edelleen. Lähes uskomattoman urakan läpiviennistä on pääosin vastannut Suomenlinnan Rannikkotykistökilta.

Kierros vei saaren kallioilta linnakkeen sokkeloisiin uumeniin. Tutuksi tulivat saaren vaiheet, rannikkotykistön toimintaperiaatteet, tulenjohdon kehitys ja linnakkeen arki. Kohokohta olivat Kuivasaarella nähtävät venäläiset, sittemmin Suomen rannikkotykistöä palvelleet museotykit. Ainutlaatuinen säilynyt Durlacher -tykki (254/45 D) muistuttaa saaren alkuperäisvarustuksesta. Tykeistä tuli 1920-luvulla Suomen järeän rannikkotykistön pääase. Kerrostalon korkuinen, Inon linnakkeelta siirretty kaksitykkinen järeä Obuhov -torni (305/52 O2) puolestaan on toimintakuntoinen muistomerkki 1900-luvun alun sotahistoriasta. Kuivasaari on myös luontokohde, sillä maan alle keskittynyt sotilastoiminta on suojannut saaren rikasta kasvi- ja perhoslajistoa.

Retkelle osallistui 19 yhdistyksen jäsentä.
Kiitämme lämpimästi Suomenlinnan Rannikkotykistökiltaa ja Mikko Taavitsaista erinomaisesta opastuksesta.

Lisätietoja kesän 2016 yleisöristeilyistä Kuivasaareen.

Merihistoriallinen esitelmä

Lokakuussa järjestettävässä erillisessä esitelmätilaisuudessa kuullaan Ove Enqvistin luento ”Suomenlahti Pietarin suojana. Keisarillisen Venäjän jättimäinen meri- ja rannikkopuolustushanke 1900-luvun alussa.” Tilaisuus on keskiviikkona 12.10.2016 klo 18 Tieteiden talossa h. 309.

JÄSENTIEDOTE 2 / 2016

PDF-versio

Tuore tutkimus luotaa merivartioinnin elettyä ja koettua arkea

Huhtikuun alussa Helsingin yliopistossa tarkastettiin merivartiointia käsittelevä väitöstutkimus nimeltä ”Ammattilaisuuden ankkuripaikat”. Vuosien 2007–2015 aikana toteuttamassani projektissa tutkin Suomenlahden merivartioston organisaatiokulttuuria. Osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen pohjalta tehty väitöskirja tuo ensimmäistä kertaa näkyviin merivartioammattilaisten arjen valoineen ja varjoineen.

Tutkimus vei minut kenttätöihin merivartioasemille, vartiolaivoille ja rajanylityspaikoille selvittämään, millaisia käsityksiä virkamiehillä oli merivartiotyöstä ja omasta roolistaan sen toteuttajana. Samalla tarkastelin näiden käsitysten vaikutuksia arjen käytäntöihin tehtäväkentän muuttuessa. Suomenlahden merivartioston henkilöstön vastuulle olivat 1990-luvulla tulleet rajatarkastukset Helsingin satamissa ja lentokentillä. Uusiin ympäristöihin sopeutuminen ei kaikilta osin ollut helppoa, ja erot eri tehtävien suosiossa olivat suuria vielä 15 vuotta myöhemmin. Tutkimuksessa syitä tähän haetaan sekä sanallisesta että sanattomasta tiedosta, jota muun muassa fyysisen liikkumisen ja liikkumattomuuden kautta muodostuu. Tämä avaa uusia näkökulmia muutostilanteisiin ja niistä johtuviin haasteisiin.

Esitelmöin tutkimuksestani yhdistyksemme kevätkokouksen jälkeen tiistaina 10.5.2016 otsikolla ”Merivartioammattilaisuus liikkeessä”. Luvassa on yleistajuinen esitys, joka vastaa kirjan keskeiseen kysymykseen: mitä tapahtuu, kun merivartija laitetaan lasikoppiin? Kutsu kevätkokoukseen ja esitelmään on alla.

Miia-Leena Tiili
hallituksen jäsen, FM (väit.)

Kutsu kevätkokoukseen
Kallelse till vårmöte

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 10.5.2016 klo 17:15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 312.

Föreningen håller sitt stadgeenliga vårmöte tisdagen den 10.5.2016 klo 17:15 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 312.

Esitelmä
Föredrag

Kokouksen jälkeen kuullaan Miia-Leena Tiilin esitelmä aiheesta ”Merivartioammattilaisuus liikkeessä”.

Efter vårmötet håller Miia-Leena Tiili ett föredrag om kulturella förändringar i sjöbevakning. Föredraget baserar sig på hennes doktorsavhandling.

Kevätkokouksen esityslista

Aika: Tiistaina 10.5.2012 klo 17.15
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404, Helsinki

1. Avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Työjärjestys ja asialistan hyväksyminen
6. Toimintakertomus vuodelta 2015
7. Tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto vuodelta 2015
8. Vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille
9. Muut keskusteluasiat
10. Kokouksen päätös

Alustava toimintakertomus vuodelle 2015

Hallinto

Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumiskerrat kokouksiin ovat suluissa. Yhdistyksen luottamushenkilöinä toimivat seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja Dosentti Tapio Bergholm (4)
Varapuheenjohtaja Merikapteeni Yrjö Tiitinen (4)
Sihteeri Opiskelija Ville Honkanen (4)
Rahastonhoitaja FT Kirsi Keravuori (4)
Jäsenet Komentaja Ove Enqvist (4)
Dosentti Mikko Huhtamies (1)
Opiskelija Vilma Lempiäinen (4)
Jussi Tuovinen (1)
VTT Petri Sipilä (2)
Yli-intendentti Ismo Malinen (1)
Tutkija Miia-Leena Tiili (3)
PhD Sari Mäenpää (2)

Toiminnantarkastaja Päätoimittaja Hannu Hillo
VaratoiminnantarkastajaJohanna Aartomaa

Kirjanpitäjä Maria Rosenius

Jäsenistö

Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden 2015 lopussa 185 henkilöjäsentä ja 16 yhteisöjäsentä.

Tiedotus

Yhdistyksen jäsenille postitettiin vuoden 2015 aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsiteltiin ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta.

Yhdistys avasi vuonna 2015 facebook-sivut, joihin lisättiin matalalla kynnyksellä ajankohtaisia merihistoriallisia aiheita.

Yhdistyksen tiedottajana toimi Vilma Lempiäinen ja kotisivuja ylläpiti Aaro Sahari.

Nautica Fennica

Nautica Fennican julkaisemista valmisteltiin yhdessä Suomen merimuseon ja Museoviraston kanssa. Nautica Fennica julkaistaan syksyllä 2016. Teemana työ merellä.

Merihistorian päivät

Merihistorian päivät järjestettiin 20.–22.3. Pietarsaaressa ja teemana oli tällä kertaa Työ merellä. Järjestäjinä toimivat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Pietarsaaren museo. Mukana oli yli kuusikymmentä merellisestä kulttuuriperinnöstä kiinnostunutta. Puhujia saapui kotimaan lisäksi Ruotsista ja Iso-Britanniasta, niin pitkän linjan ammattilaisia kuin lupaavia nuoria tutkijoitakin.

Seminaaria varten anottiin apurahoja. Seminaarin työryhmän puheenjohtajana toimi Tapio Bergholm, ja seminaarisihteerinä Elina Maaniitty. Yhdistystä edustivat lisäksi Yrjö Kaukiainen ja Vilma Lempiäinen. Päivistä ja niiden ilmapiiristä tuli osallistujilta runsaasti hyvää palautetta, mikä ilahdutti järjestäjiä kovasti.

Retket ja tapahtumat

Yhdistyksen syysretki järjestettiin Pietarin merimuseoon 4.9.2015. Yhdistys tarjosi museovierailun ja museo-opastuksen. Jokainen lähtijä hoiti itsenäisesti kuljetuksensa sekä vastasi kustannuksista. Matkanjohtajana toimi varapuheenjohtaja Yrjö Tiitinen.

Edustukset

Yhdistyksellä on edustajat Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin. Merihistorian päivien 2015 työryhmässä yhdistystä edustivat Yrjö Kaukiainen, Tapio Bergholm, Elina Maaniitty ja Vilma Lempiäinen.

Merihistoria.fi

Yhdistys on osallistunut www.merihistoria.fi -verkkoarkiston ylläpitämiseen. Portaalin talous järjestettiin Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta, ja sivuston päivityksistä vastasi Petri Sipilä.

Talous

Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2015 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitettiin yhdistyksen tiedotustoimintaa ja ja tuettiin jäsenistön osallistumista Merihistorian päiville. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla.

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen syysretki Tukholmaan 3.-4.9.2016

Yhdistyksen tuleva syysretki suuntautuu Tukholman merellisiin museokohteisiin. Lauantaina 3.9. tutustumme Sjöhistoriska Museetiin ja Etnografiska Museetiin. Oppaana toimii molempien museoiden entinen johtaja Anders Björklund. Sunnuntaina 4.9. ohjelmassa on vuosittain yli miljoona kävijää keräävä Vasamuseet. Museovierailujen aikataulut suunnitellaan niin, että molempina päivinä mukaan ehtii Turusta ja Helsingistä saapuvilla aamulautoilla. Yhdistys tarjoaa retkeläisille opastuksen kaikkiin kolmeen museoon. Tarkempi aikataulu ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen kotisivuilla ja jäsentiedotteessa.

Kaikki merenkulun historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita retkelle – jäsenyyttä ei vaadita. Retkeläiset saapuvat Tukholmaan eri puolilta Suomea eri aikoina, erilaisin kulkuvälinein ja majoittuvat eri paikkoihin. Jokainen lähtijä järjestää matkansa ja mahdollisen majoituksensa itse.

Merihistoriallisia julkaisuja

375 humanistia – esittelyssä Yrjö Kaukiainen

Helsingin Yliopiston juhlavuoden sarja 375 humanistia esittelee emeritusprofessori Yrjö Kaukiaisen. Haastattelu avaa suomalaisen merihistorian uranuurtajan kiinnostuksen kohteita, tutkimusaiheiden syntytaustoja ja merihistorian merkitystä globaalissa maailmassa. Esittelyn on kirjoittanut FT Tytti Steel ja toimittanut Kaija Hartikainen. Luettavissa osoitteessa:

375 humanistia: Yrjö Kaukiainen

Brad Beaven, Karl Bell, Robert James (toim.): Port Towns and Urban Cultures: International Histories of the Waterfront, c.1700-2000

”Defined by their intersection of maritime and urban space, port towns were sites of complex cultural exchanges.” Laaja ja monitieteinen uutuusteos pureutuu satamien kulttuuriseen merkitykseen 1700-luvun Afrikasta 1900-luvun Eurooppaan ja Australaasiaan. Näiden joukossa Tytti Steelin artikkeli “Encounters on the Waterfront: Negotiating Identities in the Context of Sailortown Culture.” Palgrave Macmillan UK.

Ove Enqvist & Johanna Pakola (toim.): Suomenlahti Pietarin suojana

Laaja teos esittelee Venäjän keisarikunnan 1900-luvun alussa kolmessa vaiheessa rakentamaa merilinnoitusjärjestelmää, josta parhaiten tunnettu Pietari Suuren linnoitus on vain yksi osa. Suomessa linnoituksista on säilynyt ainutlaatuinen kokonaisuus. Useita kirjoittajia. Docendo 2016.

Usko, toivo, rakkaus. Merimiestatuointeja -näyttely

Suomen merimuseo, Merikeskus Vellamo 13.5.2016 – 11.9.2016

Suomen merimuseon kesäkauden näyttely käsittelee merimiestatuointien historiaa Ruotsin merimuseon ainutlaatuisen tatuointimallikokoelman kautta. Mitä vanhojen mallien kuvat kertovat? Voimmeko niiden kautta kokea merellä työskentelyn vaarat? Tatuointimallit sisältävät pelon ja toivon symboliikkaa, josta ei ehkä puhuttu ääneen. Ne kertovat kuolemanpelosta, kaipuusta kotiin tai toiveesta nähdä jälleen rakastettu morsian. Merimiestatuoinnit eivät olleet vain koristeita, vaan ne kertoivat kantajastaan myös jotain syvempää.

Tänä päivänä monet koristavat itseään samanlaisilla, perinteisillä tatuoinneilla kuin merimiehet aikoinaan. Mutta onko niiden merkitys yhä sama? Kuka valitsee perhosen, kuka pin up -tytön, kuka purjelaivan? Ruotsin merimuseon tekemän näyttelyn on Merikeskus Vellamoon tuottanut Suomen merimuseo.

Majesteettista yksitoikkoisuutta – Valokuvia nykymerenkulusta Suomessa

Suomen merimuseo / Merikeskus Vellamo 19.4.2016 – 4.9.2016

Ranskalais-englantilainen taiteilijapariskunta Sebastien Leclercq ja Tasha Doremus nostaa valokuvanäyttelyssään esiin suomalaiset merityöläiset satamassa, rahtilaivassa, luotsiveneellä ja telakalla. Projekti toteutettiin heinäkuussa 2013 ja tammi-helmikuussa 2014 useilla Suomen, Espanjan, Ruotsin ja Saksan rannikoilla liikkuneilla rahtilaivoilla. Meri työympäristönä luo valokuviin tietyn majesteetillisuuden. Räntäsade, hyytävä viima ja auringon kajo näyttäytyvät kuvissa yksinkertaisen kauniina. Näyttelyn on tuottanut RaumArs-taiteilijavierasohjelma yhteistyössä Rauman merimuseon kanssa.


JÄSENTIEDOTE 1 / 2016

PDF-versio

Forum Marinumin kuulumisia

Merikeskus Forum Marinumissa uudistetaan parhaillaan vanhaa vuodesta 2002 esillä ollutta perusnäyttelyä. Uusikin näyttely tulee sijaitsemaan valtion viljavarastoksi vuonna 1894 valmistuneessa punatiilisessä Kruununmakasiinissa. Valmista on 12.5.2016. Uuden päänäyttelyn teemana on ”Töissä merellä”. Merellistä historiaamme lähestytään henkilöiden ja tarinoiden kautta. Tärkeällä sijalla on ollut myös yleisön osallisuus näyttelyn tekemiseen.

Uuden päänäyttelyn valmistumista odoteltaessa voi Linnanpuomin näyttelytiloissa edelleen tutustua telakka- ja konepajanäyttelyyn sekä huvivenekokoelmaan. Lisäksi ehdottomasti käymisen arvoinen on helmikuussa avattu ja vuoden 2016 ajan esillä olevaan ”Sukellusveneet Suomessa” -näyttely. Sotamuseossa aiemmin esillä olleeseen näyttelyyn suomalaisista sukellusveneistä 1930- ja 1940-luvuilla on lisätty mielenkiintoinen valokuviin perustuva esitys sukellusveneiden rakentamisesta Aurajoen varrella nykyistä Merikeskustamme vastapäätä. Esillä on myös maailman laajin kokoelma sukellusvenepostimerkkejä, joista ilmenee sukellusvenetaktiikan kehitys ”altavastaajan aseesta ydinaseeksi”. Tämä ainutlaatuinen näyttely perustuu ST kommodori evp Kai Varsion postimerkkikokoelmaan ja hänen väitöskirjaansa. Näyttelyssä on myös esillä Suomessa 1990-luvulla valmistettu turistisukellusvene.

Kesäkaudella on lisäksi mm sukeltamisen näyttely Kruununmakasiinin aulassa sekä Suomen Joutsenella näyttely Italian laivaston purjekoululaivasta Amerigo Vespuccista. Kesän suurin yleisötapahtuma tänä kesänä on kansainvälinen Swan-regatta. Näitä Pietarsaaressa valmistettuja purjevenekaunottaria miehistöineen kokoontuu eri puolilta Eurooppaa Aurajoen varteen heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Aloitin Forum Marinumin toimitusjohtajana heinäkuun alussa viime kesänä. Takana minulla on pitkä palvelusura puolustusvoimissa ja merivoimissa ja edessäni varmasti hyvin mielenkiintoinen työrupeama Forum Marinumin ruorissa. Merikeskuksen ensimmäisen toimitusjohtajan Seppo Sareliuksen jalanjälkiä seuraan myös uutena Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

Forum Marinum on hyvässä ”kuosissa”, mutta paikalleen ei ole tarkoitus jäädä. Museoiden on tärkeää verkottua entistä paremmin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti eri toimijoiden ja alan harrastajien kesken. Museoiden entistä tiiviimpi yhteistyö on suorastaan välttämätöntä supistuvan julkisen tuen johdosta. Merimuseoiden tiiviimmälle yhteistyölle on nyt tilausta.

Odotan kovasti mielenkiintoisia ja hyödyllisiä yhteistyön hetkiä niin museoväen, merihistorian harrastajien kuin yhdistyksen jäsenten parissa.

Tapio Maijala
Forum Marinumin toimitusjohtaja,
Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen hallituksen jäsen

Kevätretki Kuivasaareen 28.5.2016

Suomenlinnan Rannikkotykistökilta kutsuu yhdistyksen vierailulle Helsingin edustalla olevaan Kuivasaareen! Lähdemme Vanhan Kauppahallin viereiseltä laiturilta lauantaina 28.5.2016 klo 12 ja palaamme samaan paikkaan noin klo 16. Kuljetuksen Kuivasaari-linnakeveneellä ja opastuksen saaressa tarjoaa Suomenlinnan Rannikkotykistökilta.

Mukaan on syytä ottaa omat eväät ja retkeilyyn sopivat säänmukaiset vaatteet ja jalkineet. Kuivasaaressa on yleensä tuulisempaa ja muutaman asteen kylmempää kuin mantereella. Kuljemme saaren maastossa ja linnakkeella noin kahden kilometrin lenkin.

Kevätretkelle mahtuu mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä 25 osanottajaa eli linnakeveneen enimmäismatkustajamäärä. Sotilasalueen takia retkeläisten on oltava Suomen kansalaisia. Ilmoittautumiset varapuheenjohtaja Yrjö Tiitiselle, yrjo.tiitinen (ät) welho.com tai puh. 050 561 5416.

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen syyskokouksen pöytäkirja

Aika: Lauantai 21.11.2015 klo 16:05
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505, Helsinki

1. Avaus

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm toivotti läsnäolijat tervetulleeksi ja totesi kokouksen avatuksi klo 17:05. Kokouksen jälkeen pidettiin paneelikeskustelu merihistorian menneisyydestä ja tulevaisuudesta, sekä kuultiin professori Yrjö Kaukiaisen juhlaesitelmä. Lisäksi yhdistys järjesti juhlacoctailtilaisuuden. Kokouksessa oli läsnä yhteensä 25 yhdistyksen jäsentä.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Sakari Lehmuskallio ja sihteeriksi kutsuttiin Ville Honkanen.

3. Pöytäkirjantarkistajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Pöytäkirjantarkistajiksi valittiin Sven-Erik Nylund ja Elina Maaniitty. Pöytäkirjantarkistajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta jäsenille postitettavan kirjallisen kutsun perusteella (säännöt 8 §). Yhdistyksen syyskokous pidetään viimeistään joulukuussa (säännöt 9 §).

Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5. Työjärjestyksen hyväksyminen

Asialista todettiin sääntöjen (9 §) mukaiseksi ja hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

6. Vahvistetaan yhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2016

Hallitus esitti, että jäsenmaksut säilytetään ennallaan. Muita esityksiä ei tehty. Hallituksen esitys sai kannatusta. Vahvistettiin yhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2016. Jäsenmaksu on henkilöjäseniltä 30 € ja yhteisöjäseniltä 60 €.

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä merimuseotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt §2)


Toimintasuunnitelma 2016

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä meri-museotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt § 2)

Kevätkokous ja esitelmä

Yhdistyksen kevätkokous pidetään toukokuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Syyskokous ja esitelmä

Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Nautica Fennica

Nautica Fennican 2015–2016 ilmestyttyä se postitetaan jäsenetuna jäsenmaksunsa säännöllisesti maksaneille jäsenille. Toimitustyön tueksi anotaan apurahaa. Vuosikirjan sisältö järjestetään Merihistorian päivien 2015 teeman ympärille ja seminaarin esitelmiä julkaistaan vuosikirjassa mahdollisuuksien mukaan.

Merihistorian päivät 2017

Yhdeksännet Merihistorian päivät järjestetään Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Järjestävinä tahoina ovat Suomen merihistoriallisen yhdistys ja Suomen meriarkeologinen seura. Tapahtuman yhteydessä järjestetään perinteinen harrastajatutkijatapaaminen.

Retket ja tapahtumat

Vuoden aikana järjestetään perinteinen retki. Retkestä tiedotetaan jäsenistölle myöhemmin sovittavan ajankohtana. Tammikuussa tehdään tutustumiskierros Museoviraston Kuvakokoelmiin. Järjestelyistä vastaa Ismo Malinen.

Merihistorian alan yhteistoiminta

Osallistutaan www.merihistoria.fi -portaalin sisällön kehittämiseen ja sen jatkorahoituksen hankintaan. Portaalin talous järjestetään erikseen Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta.

Edustukset

Yhdistyksellä on edustajat Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin.

Jäsenistö

Yhdistykseen kuului vuoden 2015 marraskuussa 185 henkilöjäsentä ja 16 yhteisöjäsentä. Kehitetään tiedotuskanavia uusien merihistoriasta kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja uusien jäsenten rekrytoimiseksi.

Tiedotus

Yhdistyksen jäsenille toimitetaan heidän haluamallaan tavalla, sähköisesti tai postitse, vuoden aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsitellään ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta. Tiedotteen painos on 190 kpl. Toimitussihteerinä toimii yhdistyksen halitukseen kuuluva tiedottaja. Yhdistyksen verkkosivuina toimii www.suomenmerihistoriallinenyhdistys.fi. Sivustolle tuotetaan uusia toiminnallisuuksia sosiaalisen median, tiedottamisen ja merihistoria-alan verkostojen saralla. Lisäksi yhdistys on vuonna 2015 ottanut käyttöön facebook -ryhmän, jonka toimintaa kehitetään edelleen.

Talous

Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2016 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitetaan mm. yhdistyksen tiedotustoimintaa, tuetaan jäsenistön osallistumista yhdistyksen toimintaan ja ostetaan Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi joka toinen vuosi.

Yhdistyksen talous pidetään vakaalla pohjalla.

Hallitus

Hallitus kokoontuu seuraavasti:
tammi-/helmikuu: järjestäytyminen, Merihistorian päiviin liittyvät asiat
maalis-/huhtikuu: tilinpäätös
elo-/syyskuu: ajankohtaiset asiat
loka-/marraskuu: toiminta- ja taloussuunnitelma


Yhdistyksen puheenjohtaja Bergholm esitteli toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin.

8. Vahvistetaan yhdistyksen talousarvio vuodelle 2016

Yhdistyksen rahastonhoitaja Kirsi Keravuori esitteli talousarvion vuodelle 2016. Talousarvio vahvistettiin.

9. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä

Yhdistyksen asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksen yhdeksi vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään seitsemän (7) ja enintään kymmenen (10) jäsentä. Syyskokous päättää hallituksen jäsenten määrästä. (säännöt 5 §)

Hallituksessa oli vuonna 2015 puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 10 jäsentä. Hallituksen jäsenten lukumäärää päätettiin vähentää yhdellä.

10. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä jäsenet

Vuonna 2015 puheenjohtajana toimi Tapio Bergholm ja varapuheenjohtajana Yrjö Tiitinen. Hallituksen jäseninä toimivat Ville Honkanen (sihteeri), Kirsi Keravuori (rahastonhoitaja), Vilma Lempiäinen, Ismo Malinen, Ove Enqvist, Mikko Huhtamies, Jussi Tuovinen, Petri Sipilä, Sari Mäenpää ja Miia-Leena Tiili. Jussi Tuovinen ja Ismo Malinen ovat ilmoittaneet luopuvansa hallituksen jäsenyydestä.

Yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm ja varapuheenjohtaja Yrjö Tiitinen valittiin tehtäviinsä yksimielisesti uudelleen. Muiksi jäseniksi valittiin Ville Honkanen, Kirsi Keravuori, Vilma Lempiäinen, Ove Enqvist, Mikko Huhtamies, Petri Sipilä, Sari Mäenpää, Miia-Leena Tiili ja uudeksi jäseneksi Tapio Maijala, kaikki yksimielisesti.

Yhdistyksen puheenjohtaja kiitti syyskokousta luottamuksesta omastaan ja hallituksen puolesta.

11. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

Vuodelle 2016 hdistyksen toiminnantarkastajiksi valittiin Hannu Hillo ja Anne Ala-Pöllänen.

12. Yhdistyksen kunniajäsenyydestä päättäminen

Kutsuttiin hallituksen esityksestä Yrjö Kaukiainen yhdistyksen kunniajäseneksi. Vuosikokous hyväksyi yksimielisesti kunniajäseneksi Yrjö Kaukiaisen.

13. Muut mahdollisesti esille tulevat keskusteluasiat

Ei muita asioita.

13. Kokouksen päätös

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.25.

Merihistoriallinen julkaisu

Vain yksi palasi takaisin – Höyrylaiva Turson 70 ensimmäistä vuotta

Teos kertoo satamajäänsärkijä Turson vaiheikkaasta tarinasta ja sen mittavasta 10-vuoden peruskorjauksesta. Lisäksi kirjassa on höyryaluksiin liittyviä muita artikkeleja. Historiaosuuden on kirjoittanut viime keväänä menehtynyt Matti Pietikäinen, joka oli alusta lähtien mukana Turso -hankkeessa. Lopulliseen painoasuun teoksen on saattanut Rami Wirrankoski. Artikkeleissa ovat avustaneet Pekka Snellman ja Ari Reunanen.

Nautica Fennica 2015–2016

Syksyllä ilmestyvä Nautica Fennica lähetetään automaattisesti kaikille jäsenille. Erillisestä postitusmaksusta on kirjan uudistetun koon ja keventyneen painon myötä luovuttu. Yhdistyksen syyskokouksen vuonna 2014 tekemän päätöksen nojalla Nautica Fennicaan ovat oikeutettuja jäsenmaksunsa säännöllisesti vuosittain maksaneet jäsenet.

Ajankohtaisia näyttelyitä museoissa

Merikeskus Vellamo

Mutkat suoriksi

Suomenlahden rannikkoa myötäilevä Suuri Rantatie oli keskiajalla Turun ja Viipurin linnat yhdistävä tärkeä reitti. Vuosisatojen kuluessa ratsupolku on kasvanut ensin valtatieksi, sitten nelikaistaiseksi moottoritieksi E18. Näyttely kertoo tien kehityksestä, rakentajista ja kulkijoista. Kymenlaakson museon perusnäyttely.

1715. Taistelu Itämerestä

1700-luvun alussa Suuri Pohjan sota riehui ympäri Itämerta. Näyttely kertoo elämästä sotalaivan kannella ja hovielämän loistossa, palatsien aarteista ja taisteluissa uponneista aluksista. Kansainvälisen suurnäyttelyn on suojelijoina toimivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, UNESCO ja Itämeren valtioiden neuvosto. Avoinna 27.3.2016 asti.

Forum Marinum

Sukellusveneet Suomessa

Forum Marinumin ja Sotamuseon näyttely esittelee Suomen laivaston 1920- ja 30-luvulla rakennuttamia sukellusveneitä ja niihin liittynyttä suurvaltapolitiikkaa. Turussa valmistettiin laivueen suurimmat Vetehis-luokan alukset. Näyttely on avoinna vuoden loppuun.

Suomen Merihistoriallisen Yhdistyksen hallitus vuonna 2015

Puheenjohtaja
Dosentti Tapio Bergholm
Puh. 050 547 2771, @: tapio.bergholm(at)helsinki.fi

Varapuheenjohtaja
Merikapteeni Yrjö Tiitinen
Puh. 050 561 5416, @: yrjo.tiitinen(at)welho.com

Sihteeri
Opiskelija Ville Honkanen
Puh. 0400 633290 @: villehonkanen0(at)gmail.com

Jäsenet

ST Ove Enqvist
Puh. 040 552 4136, @: enqvist(at)oktanet.fi

Dosentti Mikko Huhtamies
Puh. 050 3584015, @: mikko.huhtamies(at)helsinki.fi

Rahastonhoitaja
FT, toimituspäällikkö Kirsi Keravuori
Puh. 040 5640264, @: kirsi.keravuori(at)finlit.fi

Tiedottaja
Opiskelija Vilma Lempiäinen
Puh. 040 8654681, @: merihistoria(at)gmail.com

Toimitusjohtaja Tapio Maijala
Puh. 050 342 4500 @: tapio.maijal(at)forum-marinum.fi

PhD Sari Mäenpää
Puh. 0505721409 @: smaenpaa(at)hotmail.com

VTT Petri Sipilä
Puh. 050 511 5940, @: petri.sipila(at)merihistoria.fi

Jäsensihteeri
Tutkija Miia-Leena Tiili
Puh: 040 707 0338, @: miia-leena.tiili(at)helsinki.fi


JÄSENTIEDOTE 4 / 2015

PDF-versio

On juhlan aika!

Yhdistyksellämme on aihetta juhlaan. Yhdistyksen edeltäjä, Suomen Merimuseoyhdistys, perustettiin vuonna 1963 tukemaan merellisen museon perustamista Helsinkiin. Yhdistys osallistui museon kokoelmien kartuttamiseen ja avusti meriarkeologisessa tutkimuksessa. Kun Suomen merimuseon edeltäjä, merihistorian toimisto, vakiinnutti asemansa museoviraston organisaatiossa vuonna 1972, päätti yhdistys laajentaa toimintaansa merihistoriaan yleisemmin. Vuonna 1975 uudeksi nimeksi otettiin Suomen Merihistoriallinen Yhdistys ry. Tehtäväksi tuli toimiminen merihistoriasta kiinnostuneiden yhdyssiteenä, merellisen historian ja perinteiden vaaliminen sekä merihistoriallisen tutkimuksen, museotoiminnan ja tallennustyön harjoittaminen ja tukeminen.

Tällä tiellä jatkamme edelleen lähes 200 jäsenen voimin. Yhdistys on vakiinnuttanut asemansa Suomen merihistorian toimijoiden eturivissä niin ammattilaisia kuin harrastajia kokoavana foorumina. Vaikka yhdistystoiminta on viime vuosikymmeninä joutunut alakynteen kilpailussa suomalaisten vapaa-ajasta, on jäsenistö pysynyt yhdistyksellemme uskollisena. Esitelmätilaisuudet, julkaisut ja retket kiinnostavat lukijoita ja kuulijoita edelleen.

Yhdistys on myös digitalisoitunut. Merihistoria.fi -sivustoa olemme ylläpitäneet ja kehittäneet yhdessä dynaamisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Yhdistyksen omalla facebook -sivulla voi kohdata merihistorian ihmisiä ja saada tietoa tapahtumista myös kotisohvalla.

Yhdistyksen hallitus on päättänyt juhlia tänä syksynä sekä 52-vuotiasta yhdistystä että sen 40-vuotiasta nykyistä nimeä. Tuplajuhlia vietämme cocktail tilaisuuden merkeissä Tieteiden talolla lauantaina 21.11.2015 syyskokouksen jälkeen. Kutsu kokoukseen ja juhlaan on tämän tiedotteen sisäsivuilla.
Toivottavasti tapaamme juhlan merkeissä!

Tapio Bergholm
puheenjohtaja

Kutsu syyskokoukseen ja juhlaan / Kallelse till höstmöte och fest

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ja juhla pidetään lauantaina 21.11.2015 kello 16 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 505. Ilmoittautuminen Miia-Leena Tiilille viimeistään torstaina 12.11.2015. @: miia-leena.tiili (ät) helsinki.fi , puh: 040 7070338.

Föreningen håller sitt stadgeenliga höstmöte och en fest lördagen den 21.11.2015 klockan 16 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 505. Anmälningar till Miia-Leena Tiili senast på torsdagen 12.11.2015. @: miia-leena.tiili (ät) helsinki.fi , tel: 040 7070338.

Ohjelma / Program:

klo 16 Syyskokous - Höstmöte

ASIALISTA:

1. Avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Asialistan hyväksyminen
6. Vahvistetaan yhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2016
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2016
8. Vahvistetaan yhdistyksen talousarvio vuodelle 2016
9. Hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen
10. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valinta
11. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta
12. Yhdistyksen kunniajäsenyydestä päättäminen
13. Muut asiat
14. Kokouksen päätös

Tauko – Paus

Kokouksen jälkeen juhla – Fest efter mötet
Tervehdyssanat ja alkumalja - Hälsningstal och skål
Juhlaesitelmä - Festföredrag
professori Yrjö Kaukiainen: Muistoja ja muistikuvia Merihistoriallisen yhdistyksen varhaiselta taipaleelta
Tarjoilua - Traktering
Paneelikeskustelu - Paneldebat
Suomalainen merihistoria tänään ja huomenna
Tarjoilua, Vapaa sana - Traktering, ordet är fritt
klo 20 Tilaisuus päättyy - Tillställningen slutar

Tutustumiskierros Museoviraston Kuvakokoelmiin

Torstaina 21.1.2016 jäsenillä on mahdollisuus päästä tutustumaan Museoviraston Kuvakokoelmien merihistorian ja merellisen kulttuuriperinnön kuva-aineistoihin Ismo Malisen opastuksella klo 16.15 – 18.00. Museoviraston Kuvakokoelmissa on yhteensä noin 15 miljoonaa kuvaa, joiden joukossa on paljon merellistä historiaa. Mukaan mahtuu 20 henkeä. Ilmoittautuminen Ismo Maliselle sähköpostitse: ismom.malinen@gmail.com tai puh. 040 139 9134. Osoite on Sturenkatu 2a, Helsinki (Kulttuuritalon vieressä). Tapaaminen Museoviraston aulassa klo 16.15.

Terveisiä Liverpoolin merimuseosta!

Liverpoolin merimuseo (viralliselta nimeltään Merseyside Maritime Museum) sijaitsee Albert Dockilla kivenheiton päässä kaupungin uudesta keskustasta. Museossa tapahtuu jatkuvasti jotain: lapsisiirtolaisia käsittelevä näyttely purettiin juuri ja uutta, Liverpoolin rantaviivaa esittelevää näyttelyä alettiin rakentaa saman tien.

Olen Liverpoolissa Suomen Lontoon kulttuuri-instituutin lähettämänä Mobius -vaihdossa kolme kuukautta. Työskentelen osana merimuseon tiimiä vanhassa luotsirakennuksessa keskellä Albert Dockin turistinähtävyyttä. Nyt muun muassa kehitämme mobiilisovellusta, johon etsin merellistä kuva- ja äänimateriaalia. Olen myös päässyt vierailemaan museon esinevarastossa ja tutustumaan heidän upeaan laivapienoismallikokoelmaansa, jonka kanssa tulen työskentelemään jatkossa.

Pelkästään merimuseossa käy vuosittain yli 700 000 kävijää. Uuden Liverpool One -kaupunginosan ja siten Liverpoolin keskustan painopisteen heilahtaminen oikeaan suuntaan oli museolle onnekas sattuma, sillä paikalla vilisee ihmisiä päivästä riippumatta. Nyt museossa on esillä todellisia kassamagneetteja, kuten Lusitania ja Titanic-näyttelyt, sekä alakerrassa International Slavery museumin näyttely nykyajan lapsiorjista Intiassa. Osa hauskuutta on se, että kaikki on ilmaista, myös opastetut kiertokäynnit. SMHY:n jäsenille voisin suositella ainakin vierailua museoalus Edmund Gardnerille ja kierrosta vanhan dock -alueen kaivauksille. Edmund Gardner on maalattu räikein dazzle -maalein osana Tate -museon kanssa toteutettua taideprojektia, jossa ensimmäisen maailmansodan aikana keksittyä alusten harhautusmaalausta sovellettiin tähän ja Merseyjoella liikennöivään matkustajalauttaan. Onneksi työrupeamaa on jäljellä vielä kaksi kuukautta, joten ehdin varmasti tekemään ja oppimaan vaikka mitä!

Sari Mäenpää

Merihistoriallisia julkaisuja

Jaakko Varimaa: Pula-ajan Suomesta Pacificille -Ulkoseiluri Esko Pasasen seikkailuja vuosilta 1949–1952. Rauman merimuseo 2015.

Helsingissä syntynyt Esko Pasanen pestautui 21-vuotiaana jungmanniksi Helsingfors Steamship Companyn s/s Wasaan. Hänen tarkoituksenaan oli karata saavuttuaan Yhdysvaltoihin ja hakea töitä ulkomaisista laivoista, joissa palkkataso oli suomalaisia laivoja parempi. Päätökseen vaikuttivat sodanjälkeistä pula-aikaa elävä Suomi, mahdollisesti myös tyttöystävän vastausta vaille jäänyt kosinta. Pasasen runsaan vuoden ajalta tekemät päiväkirjamerkinnät kertoivat alati uudelleen rakastuvasta ja maailman tarjoamista eduista nauttivasta nuoresta merimiehestä, joka tuntui suhtautuvan vilpittömän avoimesti ja kiinnostuneesti uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Jaakko Varimaan teoksen aineistona ovat päiväkirjan lisäksi Pasasen muistoalbumi, kirjeenvaihto ja aikalaismerimiesten haastattelut. Kirjaa saa Rauman merimuseon museo- ja verkkokaupasta sekä Vanhan Rauman kirjakaupasta.

Raoul Johnsson: Viimeinen pyyntimatka. Atlasart 2015.

Tietokirjailijana tunnettu Raoul Johnsson kutoo uudessa lyhytromaanissaan tarinan, jossa yhdistyvät kirjoittajan historian tuntemus ja Turun saaristossa viettämät vuosikymmenet. Viimeinen pyyntimatka kertoo Borstön suuren kalastajatilan pojasta Antonista, joka ei vammaisuutensa vuoksi pysty raskaaseen työhön. Kirjassa jo vanhaksi ehtinyt Anton muistelee menneitä vuosikymmeniä ja kokemuksiaan mm. laivapojan työstä. Johnsson kuvaa yksityiskohtaisesti 1900-luvun alun saariston elämää ja arkisia tapahtumia. Mukana on myös monia paikallisia tarinoita ja legendoja pyyntimatkoista parkkilaiva Nordsjternan vuoden 1809 haaksirikkoon. Samoille vesille suuntautuu myös Antonin viimeinen pyyntimatka.

Jan Andersson: Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen majakkaseura ry 2015.

Ahvenanmaan saaristohistorian asiantuntijan Jan Anderssonin Märket -kirja on vuosien työn kattava ja syväluotaava tulos. Majakkasaaren tarkasti selvitetty menneisyys liitetään osaksi koko merialueen historiaa. Erityisen kiinnostava on myös Märketin uusin vaihe, Majakkaseuran vuonna 2007 aloittama kunnostustyö. Teoksen kuvituksesta, kartoista ja piirroksista monet julkaistaan ensi kertaa. Suomenkielistä kirjaa voi ostaa seuran tapahtumista ja sähköpostitse tilaamalla osoitteesta julkaisut@majakkaseura.fi. Ruotsinkielinen versio on saatavana rajoitetusti myös kirjakaupoista. Majakkaseuran syksyn elokuvakiertueella 12.10 – 20.12 nähdään kirjaan liittyvä uutuusdokumentti Märketin majakanvartija ja toisena uutuuselokuvana Itä-meren majakkalaivoista kertova Yössä keinuva valo, jossa oppaana toimii merikapteeni Seppo Laurell. Lisätietoja www.majakkaseura.fi

Suomen merihistoriallinen yhdistys on Facebookissa

Suomen merihistorialliselle yhdistykselle on perustettu Facebook –sivut. Facebook on internetissä toimiva sosiaalisen median yhteisöpalvelu, jonka kautta yksityiset henkilöt ja erilaiset yhteisöt voivat kertoa toiminnastaan, jakaa aihepiiriinsä liittyviä uutisia ja tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista. Yhdistyksen sivut ovat avoimet kaikille Facebookin käyttäjille. Kutsumme facebookia käyttävät jäsenemme tykkäämään sivuista ja kutsumaan mukaan kaikki merihistorian ystävät!

Sivuihin voi tutustua osoitteessa: https://www.facebook.com/suomenmerihistoriallinenyhdistys?fref=ts

Syksyn retki suuntautui Pietarin merisotamuseoon

Yhdistyksen syysretki 5.9.2015 suuntautui Pietarin merisotamuseoon (viralliselta nimeltään ?????????????????-????????????), johon tutustuttiin kahden tunnin englanninkielisellä opastuksella. Kierros antoi retkeläisille yleiskuvan Pietarin merisotamuseosta, joka toimii nykyisin aikaisempaa suuremmissa tiloissa osoitteessa Truda 5. Retkeläiset tapasivat oppaan lisäksi myös museon tutkijan, jonka kanssa pohdittiin vastauksia etukäteen toimitettuihin kysymyksiin. Osallistujat olivat itse järjestäneet matkansa ja majoituksensa. Useimmat olivat valinneet viisumivapaan risteilyn Princess Maria -aluksella Helsinki-Pietari-Helsinki 4.-6.9.2015. Kaikille avoimelle retkelle osallistui 19 merihistorian ystävää, mukana myös Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen ja Helsingin Laivanpäällikköyhdistyksen jäseniä. Matkan järjestelyistä vastasi Yrjö Tiitinen ja yhteyshenkilönä merisotamuseoon toimi Galina Vangonen.

Valtapeliä ja hovien loistoa! Merisotilaita taisteluiden pyörteissä!

Suomen merimuseon tuleva näyttely 1715. Taistelu Itämerestä avaa ainutlaatuisen näkökulman Suuren Pohjan sodan historiaan. Tapahtumiin, jotka ovat Suomessa jääneet lähes tuntemattomiksi. Mitä tapahtui eteläisellä Itämerellä, kun Ruotsi, Tanska, Puola-Saksi ja Venäjä taistelivat Itämeren herruudesta?

Kansainvälinen suurnäyttely esittelee paitsi merisodankäyntiä ja merihistoriaa, myös aikakauden kulttuurihistoriaa, hallitsijoita ja kuninkaiden valtapeliä. Sotalaivojen hylyistä esillä ovat mm. ruotsalainen Prinsessan Hedvig Sofia, tanskalainen Dannebroge, norjalainen Lossen sekä Pietari Suuren kaleerilaivaston hylyt Pohjanlahdelta.

Näyttelyn on tuottanut Schleswig-Holsteinin osavaltiomuseo Schloss Gottorf ja sen suojelijoina toimivat UNESCO, Itämerenmaiden neuvosto ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Näyttely on avoinna 13.11.2015–27.3.2016.

 

JÄSENTIEDOTE 3 / 2015

PDF-versio

Laiva on lastattu tarinoilla!

Miksi merihistorian pitäisi pysähtyä merenpohjaan tai museoiden vitriiniin? Kuka kertoisi, keräisi ja esittäisi kaikki meren tarinat?

Näitä kysymyksiä on pohdittu paljon viime vuosina John Nurmisen Säätiössä. Kulttuuriperintöä vaaliva säätiö halusi reagoida yhteiskunnan läpäisevään digitaaliseen murrokseen, tehostaa kulttuurikentällä jo tehtyjä avauksia ja luoda jotain pysyvää merikulttuurin esittämiseksi ja säilyttämiseksi. Viime vuosina säätiö on hiljalleen käynnistänyt Loki-projektia, jonka tavoitteena on tuoda merellinen kulttuuriperintö ihmisten luo helpommin, rikkaammin ja useammin. Esiselvitysvaiheen jälkeen projekti sai keväällä 2015 yhdessä Forum Marinumin, Maarianhaminan merenkulkumuseon, Rauman merimuseon ja Suomen merimuseon kanssa rahoituksen kaksivuotiseen Loki -pilottiprojektiin. Pilottipalvelu toteutetaan kahdessa vaiheessa, ja heinäkuun 2015 alussa avattiin sen ensimmäinen osa. Sähköinen palvelu esittelee merellistä kulttuuriperintöä kautta Suomen rannikon ja kerää yhteen harrastajien ja muiden kiinnostuneiden kansalaisten tarinoita ja tietämystä. Palvelu perustuu karttapaikannukseen, joka on paitsi käyttäjän kannalta toimiva, myös luonteva ratkaisu säätiölle, jonka pääoman muodostaa tuhannen merikartan kokoelma.

Tänä kesänä neljällä kielellä osoitteessa www.lokistories.fi toimiva palvelu esittelee merelliset kohteet Maarianhaminassa, Kotkassa ja Turussa. Kohteiden perustietojen lisäksi palveluun linkitetään internetissä jo olemassa olevia kuva-, teksti- ja videosisältöjä. Merimuseoihin Loki-palvelu tarjoaa varta vasten kuratoidut tärppikierrokset sekä lapsiperheille että aikuisille. Tärkeä nyt pilotoitava toiminnallisuus on myös tarinoiden kerääminen: mikäli sinulta löytyy sopiva tiedonjyvä, tarina tai anekdootti vaikkapa Ruotsinsalmen linnoituksista, Seilin saaresta, Jäänmurtaja Tarmosta tai Ruissalon telakasta, olet todella tervetullut jakamaan sen Lokissa ”Kerro oma tarinasi” -nappia painamalla! Kohteita palvelussa on tällä hetkellä suomenkielisillä sivuilla yhteensä 15, ja niitä lisätään resurssien mukaan loppukesän aikana.

Keväällä 2016 julkaistava versio Lokista tulee olemaan valmis kokonaisuus ja toimiva, monipuolisesti merestä ja sen kulttuurihistoriasta kiinnostuneita kansalaisia palveleva sivusto. John Nurmisen Säätiön äärimmäinen tavoite on laajentaa palvelu merellisen pilotin jälkeen koko kulttuuriympäristömme piiriin. Säätiön toimintaperiaatteisiin kuuluu toimia mahdollisimman vaikuttavasti ja tehokkaasti – miksei siis ottaa tavoitteeksi koko kotimaisen kulttuuriperinnön kentän rikastaminen.

Osoitteesta www.lokistories.fi löydät siis nyt palvelun, jonka toivottavasti näet tulevina vuosina kasvavan koko kotimaisen kulttuuriperinnön esittelijäksi, hienossa yhteistyössä erilaisten toimijoiden kesken. Tervetuloa tutustumaan – laiva on lastattu tarinoilla!

Anna Herlin, John Nurmisen Säätiö
www.lokistories.fi
www.johnnurmisensaatio.fi

Lisää Lokista Lokikirjoituksia -blogissa: http://www.johnnurmisensaatio.fi/category/merikulttuuri/lokikirjoituksia/

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2014

Yhdistyksen kevätkokous 21.5.2015 hyväksyi yhdistyksen vuoden 2014 toimintakertomuksen.

Hallinto
Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumiskerrat kokouksiin ovat suluissa. Yhdistyksen luottamushenkilöinä toimivat seuraavat henkilöt:
Puheenjohtaja                     Dosentti Tapio Bergholm                        (5)
Varapuheenjohtaja,
rahastonhoitaja                   Amanuenssi Anne Ala-Pöllänen              (6)

Sihteeri                               Opiskelija Vilma Lempiäinen                   (6)
Jäsenet                                Komentaja Ove Enqvist                           (3)
                                           Dosentti Mikko Huhtamies                     (3)
                                           Opiskelija Elina Maaniitty                      (4)
Yli-intendentti Ismo Malinen                  (3)
                                           Museojohtaja Tiina Mertanen                 (2)
                                           VTT Petri Sipilä                                      (2)
                                           Merikapteeni Yrjö Tiitinen                                           (5)
                                           Intendentti Thomas Wilman                    (0)

Toiminnantarkastaja           Päätoimittaja Hannu Hillo
Varatoiminnantarkastaja     Museolehtori Johanna Aartomaa

Kirjanpitäjä                        Maria Rosenius

Jäsenistö
Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden 2014 lopussa 185 henkilöjäsentä ja 16 yhteisöjäsentä.
Tiedotus
Yhdistyksen jäsenille postitettiin vuoden 2014 aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsiteltiin ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta.
Yhdistyksen tiedottajana toimi Elina Maaniitty ja kotisivuja ylläpiti Aaro Sahari.
Kevätkokous ja esitelmä
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 22.5.2014 Tieteiden talossa. Yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm piti kevätkokouksen jälkeen esitelmän aiheesta ”Harmajan jälkeen olemme kaikki poikamiehiä - kuljetustyöläisten poikamieskulttuuri uudelleen ajateltuna”. Kokoukseen ja esitelmätilaisuuteen osallistui 14 henkilöä.
Syyskokous ja esitelmä
Yhdistyksen syyskokous pidettiin 26.11.2014 Tieteiden talolla.  Kokouksen jälkeen kuultiin Kirsi Keravuoren esitelmä 1800-luvun kustavilaisesta talonpoikaispurjehduksesta. Kokoukseen ja esitelmätilaisuuteen osallistui 28 henkilöä.
Nautica Fennica
Suomen merimuseon vuosikirja Moni-ilmeinen merihistoria - Nautica Fennica 2013–2014 jaettiin jäsenetuna jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Artikkelit valittiin avointen hakemusten perusteella vuonna 2013 saapuneista ehdotuksista. Niiden aiheet kuvaavat merihistorian monipuolista luonnetta ja käsittelevät muun muassa Baltian ristiretkiä keskiajalla, suomalaisia merimiehiä kaunokirjallisuudessa, Reposaaren kalliomaalauksia, purjehdusta, valtion laivanrakennusteollisuutta ja parkkilaiva Helioksen matkoja 1800-luvulla.
Nautica Fennican julkaisi Museovirasto ja sen toimittamisesta vastasivat yhteistyössä Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys. Vuosikirja nousi Suomen julkaisufoorumin alimmalle tasolle ja on arvioitu tieteellisesti tasokkaaksi. Yhdistyksen edustajana Nautica Fennican julkaisutoimikunnassa toimi puheenjohtaja Tapio Bergholm.
Merihistorian päivät
Kahdeksannet Merihistorian päivät päätettiin järjestää 20.–22.3.2015 Pietarsaaressa. Tapahtumaa valmistelivat yhteistyössä Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Pietarsaaren museo. Seminaaria varten anottiin apurahoja. Seminaarin työryhmän puheenjohtajana toimi Tapio Bergholm, ja yhdistystä edustivat lisäksi Yrjö Kaukiainen, Vilma Lempiäinen ja Elina Maaniitty.
Retket ja tapahtumat
Kesäkuussa 7.-8.6.2014 järjestettiin yhteistyössä Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen kanssa jäsenmatka Maarianhaminaan ja Ahvenanmaan merimuseoon. Mukana oli kaikkiaan 16 osallistujaa, jotka järjestävien yhdistysten lisäksi edustivat Helsingin Laivanpäällikköyhdistystä. Matkan järjestäjänä ja johtajana toimi Yrjö Tiitinen. Maarianhaminaan saapuminen ja majoittuminen järjestettiin vapaamuotoisesti, ja kaikkiaan osallistujat tulivat paikalle laivalla, veneellä, autolla ja lentäen.

Huhtikuulle 5.-6.4.2014 suunniteltu retki Kööpenhaminaan ja Tanskan merimuseoon jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Halukkaita lähtijöitä ilmoittautui alle kymmenen. Matkan järjestelyistä vastasi Anne Ala-Pöllänen.

Yhdistys toteutti yhdessä Helsingin yliopiston Viapori -tutkijoiden kanssa 5.9.2014 kävelykierroksen, jossa tutustutaan Suomenlinnan historiaan. Oppaina toimivat Mikko Huhtamies ja Juha-Matti Granqvist. Retkelle osallistui 10 henkilöä. Lisäksi 26.3.2014 järjestettiin elokuvailta, jossa tutustuttiin tanskalaisklassikkoon ”S/S Martha”. Tilaisuuteen osallistui 16 yhdistyksen jäsentä.

Edustukset
Suomen merihistoriallista yhdistystä ovat edustaneet Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa Petri Sipilä ja Ismo Malinen. Museoviraston perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa yhdistyksen edustajana on toiminut Mikko Niini. Tapio Bergholm on lisäksi edustanut yhdistystä Merihistorian komission Suomen osaston puheenjohtajana, International Commission of Maritime Historyn varapuheenjohtajana, sekä The Society for Nautical Research:n merentakaisena kirjeenvaihtajana.
Yhdistys on Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Tiedekustantajien liiton jäsen.

Merihistoria.fi
Yhdistys on osallistunut www.merihistoria.fi -verkkoarkiston ylläpitämiseen. Portaalin talous järjestettiin Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta, ja sivuston päivityksistä vastasi Petri Sipilä.
Talous
Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2014 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitettiin yhdistyksen tiedotustoimintaa ja ostettiin Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla.

Suomi liikkeelle 1945 - 1975. Risteilymatkustuksen historiaa -näyttely Forum Marinumissa 25.4.2015 - 10.1.2016

Näyttely esittelee suomalaisen risteilymatkustuksen historiaa merellä. Suomessa alettiin 1920-luvulta lähtien järjestää seuramatkoja Pohjois-Itämeren alueen kohteisiin, kuten Tukholmaan, Visbyyn ja Tallinnaan. Sotien jälkeen seuramatkoja Itämerellä jatkettiin edelleen 1960-luvulle, jolloin lanseerattiin kaukoristeilyt. Risteileminen tuli samanaikaisesti mahdolliseksi yhä useammille, kun Ruotsiin alettiin markkinoida edullisia lyhytristeilyjä. Risteileminen ilmiönä yleistyi ja muotoutui, ja laivalla olon syyksi tulivat matkustamisen lisäksi oleilu ja viihtyminen. 

Näyttely arvioi risteilykulttuurissa 1945 – 1975 tapahtunutta kehitystä ja sen vaikutusta myöhempiin aikoihin. Vuoden 1975 jälkeen suomalaisvarustamot kehittivät risteilyjään usealla erilaisella konseptilla, mutta monien toiminta päättyi kannattamattomana.

Suomi liikkeelle -näyttely on osa Trafiikki-museoiden yhteistä ”Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen” verkostonäyttelyhanketta. Kevään ja kesän 2015 aikana avatut näyttelyt käsittelevät jälleenrakennuskauden Suomea.

Lisätietoja museon sivuilta

Merellistä matkailua kotimaassa - museokortilla

Uusi yli 200 museon yhteislippu museokortti ilahduttaa myös merihistorian ystäviä. Keväällä käyttöön tulleen museokortin piiriin kuuluu lukuisia merellisiä kohteita. Kortilla pääsee vierailemaan Forum Marinumissa, Merikeskus Vellamossa ja Rauman merimuseossa. Merihistoriaa esitellään laajasti myös esimerkiksi Raahen museossa, Sagalundin museossa Kemiössä, Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa ja Merimiehenkoti- ja Luotsimuseossa Uudessakaupungissa. Myös Sotamuseo ja sukellusvene Vesikko, sekä muut Suomenlinnan museot kuuluvat kortin piiriin. Kortin hinta on 54€ ja se on voimassa vuoden ajan.

Lisää kohteita ja tietoja museot.fi -sivustolta

Ajankohtaista museoissa

Rauman merimuseo:

“Rakennettu Raumalla - Made in Rauma” –näyttely on huipentuma raumalaisten laivanrakentajien perinteen tallennushankkeelle, jolle Suomen museoliitto ja ICOM - Suomen komitea myönsivät vuoden 2015 erikoispalkinnon. Näyttely on avoinna vuoden 2017 lopulle.

Lisätietoja: http://www.rmm.fi/suomi/laehde-museoon/projektit

Merikeskus Vellamo:

Tietoherkkuesitelmä 26.8.2015 klo 17–18:

Yhdistääkö meri - erottaako etnisyys? Jonna Laine on tehnyt kansatieteen pro gradu -työnsä sekamiehityksistä suomalaisilla rahtilaivoilla. Esitelmä kertoo mm. kolmen viikon kenttätyöjaksosta suomalaisella rahtilaivalla, jolla oli suomalais-filippiiniläinen miehistö. Tilaisuus on avoin ja maksuton.

Merihistoriallinen lukupiiri käynnistyy jälleen syyskuussa. Kokoontumiset Tietokeskus Vellamossa 22.9.-, 3.11.-, ja 8.12.2015 klo 16:00. Lisätietoja piirin vetäjältä Elina Pylsy-Kompalta (elina.pylsy-komppa@nba.fi, 0295 33 6482) ja osoitteesta: http://www.merikeskusvellamo.fi/FI/Ajankohtaista/

JÄSENTIEDOTE 2 / 2015

PDF-versio

Voimalla jäätä särkemään!

"Voima olkoon nimesi! Olkoon tämä nimi tunnuksena toiminnallesi merenkulkumme talvisten jääesteiden murtamisessa."

- Sylvi Kekkosen kastesanat 27.11.1952.

Suomen merimuseossa on 23.8.2015 asti esillä Voimalla liikkeelle! -näyttely. Se kertoo 1954 valmistuneesta jäänmurtaja Voimasta, joka oli uransa alussa erittäin uudenaikainen ja voimakas alus. Alun perin jättiläisjäänsärkijäksi kutsuttu alus on nykyisen jäänmurtajalaivastomme pienin.

Näyttelyn toisena tähtenä on maaliskuussa 1944 valmistunut ja jo seuraavana talvena Neuvostoliitolle sotakorvauksena luovutettu satamajäänsärkijä Turso. Alus hankittiin takaisin Suomeen vuonna 2004 ja entisöitiin monen asialle omistautuneen tahon yhteisin ponnistuksin. Nyt Turso höyryää jälleen vanhalla nimellään Suomen lipun alla. Näyttelyssä kerrotaan myös legendaarisesta laivanrakennusinsinööri K. Albin Johanssonista, joka on ollut suunnittelemassa sekä Voimaa että Tursoa. Merimuseon asiakirjakokoelmassa on K. Albin Johansson Säätiöltä saatu mittava kokonaisuus Johanssonin työhön liittyvää aineistoa.

Näyttely on tehty yhteistyössä Arctia Shipping Oy:n ja Satamajäänsärkijä S/S Turso yhdistys ry:n kanssa. Mukana on ollut myös Voiman miehistö ja Helsingin yliopiston merihistorian oppiaine. LisäksiVoimalla liikkeelle! on osa Trafiikki-museoiden eli liikenteen ja viestinnän erikoismuseoiden yhteistä verkostonäyttelyhanketta. Hankkeen puitteissa eri puolilla Suomea avautuu kahdeksan näyttelyä, jotka käsittelevät jälleenrakennuskauden Suomea eri teemoin.

Johanna Aartomaa, Suomen merimuseo
http://www.merikeskusvellamo.fi/
http://www.trafiikki.fi/liikkeelle/

Kutsu kevätkokoukseen
Kallelse till vårmöte

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 21.5.2011 klo 17:15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 405.

Föreningenhållersittstadgeenligavårmötetorsdagenden 21.5.2015 kl 17:15 påVetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 405.

Esitelmä
Föredrag

Kokouksen jälkeen kuullaan Ilkka Leskelän esitelmä keskiajan ja uudenajan alun merellisistä kauppayhteyksistä, sekä Hannu Hillon esitelmäviestinnästä merellä ennen elektroniikkaa.

Efter mötet kommer vi att få höra Ilkka Leskeläs presentation om sjöhandelns förbindelser under medeltiden och den tidigmoderna tiden, samt Hannu Hillos presentation om kommunikation på havet under tiden före elektronik.

Suomen merihistoriallinen yhdistys on Facebookissa

Suomen merihistorialliselle yhdistykselle on perustettu omat Facebook –sivut. Facebook on internetissä toimiva sosiaalisen median yhteisöpalvelu, jonka kautta yhdistykset ja yhteisöt voivat mm. kertoa toiminnastaan, jakaa aihepiiriinsä liittyvää aineistoa ja tiedottaa alan ajankohtaisista tapahtumista. Suomen merihistoriallisen yhdistyksen sivut ovat avoimet kaikille Facebookinkäyttäjille. Kutsumme kaikki yhdistyksen facebook –profiilin omaavat jäsenet tykkäämään sivuista ja kutsumaan mukaan kaikki merihistoriasta kiinnostuneet ystävänsä!

Kuivasaarenlinnakesaaren yleisöviikonloput kesällä 2015

Suomenlinnan rannikkotykistökilta järjestetää jälleen "suurelle yleisölle" tarkoitettuja maksullisia yleisöretkiä Kuivasaaren linnakesaareen ja sen rannikkotykkinäyttelyyn. Päivämäärät ovat 25.–26.7., 1.8.–2.8. ja 15.–16.8. Kunkin sunnuntain viimeiselle lähdölle voivat osallistua myösulkomaalaiset. Retken hinta aikuiselle on 30 euroa ja 5-16-vuotiaille lapsille 10 euroa. Hintaan sisältyvät merimatkat sekä opastus museo- ja luontokierroksilla. Retken kokonaiskesto on noin 3 ½ tuntia. Venematkat lähtevät klo 11.00 ja klo 13.30 Merisatamasta ravintola Caruselin edestä. Talkoolaisia tarvitaan jälleen sekä yleisöretkien toteutuksessa että kunnostustöissä.

Retkistä tarkemmin Iha-linesin sivuilla.
Lisätietoja Kuivasaaren toiminnasta antaa emäntä Nina Toivonen, puh. 040 820 1122, ninamaija(at)luukku.com.

Kuivasaaresta osoitteesta Suomenlinnan rannikkotykistökillan sivuilla.

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen syysretki Pietarin merimuseoon 5.9.2015

Yhdistyksen syysretki suuntautuu Pietarin hiljattain uudistettuun merimuseoon. Maailman suurimpiin kuuluva merimuseo esittelee Venäjän laivaston historiaa.
Kaikki merenkulun historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita retkelle – jäsenyyttä ei vaadita. Mukaan on kutsuttu myös Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ja Helsingin Laivanpäällikköyhdistys.

Retkeläiset tulevat Pietariin eri puolilta Suomea eri aikoina, erilaisin kulkuvälinein ja majoittuvat eri paikkoihin. Jokainen varaa ja ostaa matkansa ja mahdollisen majoituksensa itse.

Suurin osa retkeläisistä valinnee risteilyn Helsinki-Pietari- Helsinki PRINCESS MARIA –aluksella, koska siihen ei vaadita viisumia. Pietarissa voi käydä myös junalla, bussilla, lentokoneella, henkilöautolla ja omalla veneellä, mutta silloin vaaditaan viisumi.

Useimmat tehnevät lyhyen viikonloppuristeilyn Helsingistä pe-su ja yöpyvät silloin laivalla mennen tullen. Alus on Pietarin satamassa lauantaina 5.9. klo 9:30-19:00. Museo on auki klo 11:-17:00.

Risteilylle tuleva voi olla myös pari yötä hotellissa viisumitta. Silloin laivavuorot voi valita niin, että matka on ke-sutai pe-ti.

Matkustus- tai majoitustavasta riippumatta kaikki ovat merimuseossalauantaina 5. syyskuuta 2015 klo 12:00. SMHY tarjoaa osallistujille sisäänpääsyn ja opastetun kierroksen museossa.

Merimuseon nykyinen osoite on BolshajaMorskajaulitsa 69 A, Pietari. Se on noin kilometrin päässä Iisakin kirkosta, jossa viisumitta laivalla matkustaville pakollinen shuttle-bussi pysähtyy. Shuttle-bussin pysäkkejä on myös Pietarin Sokos-hotellien lähellä.

PRINCESS MARIA –risteilyistä ja myös majoituspaketeista lisätietoja St. Peter Line Ltd.

Ilmoittautuminen 7.elokuuta 2015 mennessä: Yrjö Tiitinen yrjo.tiitinen@welho.com Puh. 050 561 5416.

Nautica Fennica 2014–2015 noudettavissa toukokuun ajan

Vuosikirjaa Nautica Fennica 2014-2015 jaetaan vielä toukokuussa jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Merikeskus Vellamosta kirjaa voi noutaa toukokuun puoliväliin asti. Lisäksi kirjan voi noutaa Hakaniemestä ottamalla yhteyttä puheenjohtaja Tapio Bergholmiin (sähköposti tapio.bergholm@helsinki.fi, puh. 050 547 2771).

Mikäli kirjaan oikeutettu jäsen ei toukokuun loppuun mennessä ehdi noutaa vuosikirjaansa mainituista paikoista, voidaan asiasta sopia erikseen yhdistyksen puheenjohtajan tai sihteeri Ville Honkasen kanssa (villehonkanen0@gmail.com, puh. 0400 633290).

Suomen merihistoriallisen yhdsityksen alustava toimintakertomus vuodelta 2014

Hallinto

Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumiskerrat kokouksiin ovat suluissa. Yhdistyksen luottamushenkilöinä toimivat seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja Dosentti Tapio Bergholm (5)
Varapuheenjohtaja Amanuenssi Anne Ala-Pöllänen (6)
Sihteeri Opiskelija Vilma Lempiäinen (6)
Rahastonhoitaja Yli-intendentti Ismo Malinen (3)
Jäsenet Komentaja Ove Enqvist (3)
Dosentti Mikko Huhtamies (3)
Opiskelija Elina Maaniitty (4)
Museojohtaja Tiina Mertanen (2)
VTT Petri Sipilä (2)
Merikapteeni Yrjö Tiitinen (5)
Intendentti Thomas Wilmann (0)

Toiminnantarkastaja Päätoimittaja Hannu Hillo
Varatoiminnantarkastaja Museolehtori Johanna Aartomaa

Kirjanpitäjä Maria Rosenius

Jäsenistö

Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden 2014 lopussa 209 henkilöjäsentä ja 14 yhteisöjäsentä.

Tiedotus

Yhdistyksen jäsenille postitettiin vuoden 2014 aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsiteltiin ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta.

Yhdistyksen tiedottajana toimi Elina Maaniitty ja kotisivuja ylläpiti Aaro Sahari.

Kevätkokous ja esitelmä

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 22.5.2014 Tieteiden talossa. Yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm piti kevätkokouksen jälkeen esitelmän aiheesta ”Harmajan jälkeen olemme kaikki poikamiehiä - kuljetustyöläisten poikamieskulttuuri uudelleen ajateltuna”. Kokoukseen ja esitelmätilaisuuteen osallistui 14 henkilöä.

Syyskokous ja esitelmä

Yhdistyksen syyskokous pidettiin 26.11.2014 Tieteiden talolla. Kokouksen jälkeen kuultiin Kirsi Keravuoren esitelmä 1800-luvun kustavilaisesta talonpoikaispurjehduksesta.Kokoukseen ja esitelmätilaisuuteen osallistui 28 henkilöä.

Nautica Fennica

Suomen merimuseon vuosikirja Moni-ilmeinen merihistoria - Nautica Fennica 2013–2014 jaettiin jäsenetuna jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Artikkelit valittiin avointen hakemusten perusteella vuonna 2013 saapuneista ehdotuksista. Niiden aiheet kuvaavat merihistorian monipuolista luonnetta ja käsittelevät muun muassa Baltian ristiretkiä keskiajalla, suomalaisia merimiehiä kaunokirjallisuudessa, Reposaaren kalliomaalauksia, purjehdusta, valtion laivanrakennusteollisuutta ja parkkilaiva Helioksen matkoja 1800-luvulla.

Nautica Fennican julkaisi Museovirasto ja sen toimittamisesta vastasivat yhteistyössä Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys. Vuosikirja nousi Suomen julkaisufoorumin alimmalle tasolle ja on arvioitu tieteellisesti tasokkaaksi.

Yhdistyksen edustajana Nautica Fennican julkaisutoimikunnassa toimi puheenjohtaja Tapio Bergholm.

Merihistorian päivät

Kahdeksannet Merihistorian päivät päätettiin järjestää 20.–22.3.2015 Pietarsaaressa. Tapahtumaa valmistelivat yhteistyössä Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Pietarsaaren museo. Seminaaria varten anottiin apurahoja. Seminaarin työryhmän puheenjohtajana toimi Tapio Bergholm, ja yhdistystä edustivat lisäksi Yrjö Kaukiainen, Vilma Lempiäinen ja Elina Maaniitty.

Retket ja tapahtumat

Kesäkuussa 7.-8.6.2014 järjestettiin yhteistyössä Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen kanssa jäsenmatka Maarianhaminaan ja Ahvenanmaan merimuseoon. Mukana oli kaikkiaan 16 osallistujaa, jotka järjestävien yhdistysten lisäksi edustivat Helsingin Laivanpäällikköyhdistystä. Matkan järjestäjänä ja johtajana toimi Yrjö Tiitinen. Maarianhaminaan saapuminen ja majoittuminen järjestettiin vapaamuotoisesti, ja kaikkiaan osallistujat tulivat paikalle laivalla, veneellä, autolla ja lentäen.

Huhtikuulle 5.-6.4.2014 suunniteltu retki Kööpenhaminaan ja Tanskan merimuseoon jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Halukkaita lähtijöitä ilmoittautui alle kymmenen. Matkan järjestelyistä vastasi Anne Ala-Pöllänen.
Yhdistys toteutti yhdessä Helsingin yliopiston Viapori -tutkijoiden kanssa 5.9.2014 kävelykierroksen, jossa tutustutaan Suomenlinnan historiaan. Oppaina toimivat Mikko Huhtamies ja Juha-Matti Granqvist. Retkelle osallistui 10 henkilöä. Lisäksi 26.3.2014 järjestettiin elokuvailta, jossa tutustuttiin tanskalaisklassikkoon ”S/S Martha”. Tilaisuuteen osallistui 16 yhdistyksen jäsentä.

Edustukset

Suomen merihistoriallista yhdistystä ovat edustaneet Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa Petri Sipilä ja Ismo Malinen. Museoviraston perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa yhdistyksen edustajana on toiminut Mikko Niini. Tapio Bergholm on lisäksi edustanut yhdistystä Merihistorian komission Suomen osaston puheenjohtajana, International Commission of Maritime Historyn varapuheenjohtajana, sekä The Society for Nautical Research:n merentakaisena kirjeenvaihtajana.

Yhdistys on Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Tiedekustantajien liiton jäsen.

Merihistoria.fi

Yhdistys on osallistunut www.merihistoria.fi -verkkoarkiston ylläpitämiseen. Portaalin talous järjestettiin Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta, ja sivuston päivityksistä vastasi Petri Sipilä.

Talous

Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2014 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitettiin yhdistyksen tiedotustoimintaa ja ostettiin Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi.Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla.

Merihistorian päivät

Merihistorian päivät järjestettiin 20.–22.3. Pietarsaaressa ja teemana oli tällä kertaa Työ merellä. Järjestäjinä toimivat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Pietarsaaren museo. Mukana oli yli kuusikymmentä merellisestä kulttuuriperinnöstä kiinnostunutta, ja puhujia saapui kotimaan lisäksi Ruotsista ja Iso-Britanniasta, niin pitkän linjan ammattilaisia kuin lupaavia nuoria tutkijoitakin.

Seminaari alkoi perjantai-iltana harrastajatutkijatapaamisella ja tutustumisella Pietarsaaren museon vaikuttaviin kokoelmiin; mukavaa oli, että varsin suuri osa osallistujista pääsi paikalle jo perjantaina. Lauantaina alkoi varsinainen seminaariohjelma, ja lopuksi oli illalla vuorossa kaupungin vastaanotto. Lauantaina esitelmissä painottui merihistoriallinen ja sunnuntaina puolestaan meriarkeologinen näkökulma. Esitelmiä oli ohjelmassa laidasta laitaan ja saimme kuulla muun muassa merimiesten vaimoista, sukeltajan ammatista 1700-luvun Ruotsissa, suomalais-filippiiniläisestä yhteiselosta nykypäivän rahtilaivoilla, merenkulkijoiden ammatti-identiteetistä ja satamaliikenteestä.

Seminaarin tunnelma oli lämmin ja välitön, mistä saamme osallistujien lisäksi kiittää erityisesti pietarsaarelaista isäntäväkeämme. Meidät otettiin vastaan suurella vieraanvaraisuudella, ja etenkin perjantain tutkijatapaamisen tarjoilut ja lauantain illallisen runsaus löivät osallistujat ällikällä. Mutta kuten perjantain museolla todettiin, niin nyt oltiinkin Pietarsaaressa! Saimme myös kuulla tunnelmallista haitarimusiikkia, ja lauantain illallisella pääsimme laulamaankin. Päivistä ja niiden ilmapiiristä tuli osallistujilta runsaasti hyvää palautetta, mikä ilahdutti järjestäjiä kovasti.

Onnistuneen seminaarin jälkeen on aika siirtyä odottamaan seuraavaa. Vuoden 2017 Merihistorian päivät järjestetään Kotkassa yhteistyössä Suomen merimuseon kanssa. Tavatkaamme siellä!

Kaikkia osallistujia ja järjestelyissä mukana olleita lämpimästi kiittäen,

Elina Maaniitty
seminaarisihteeri

Merihistoriallinen julkaisu

Ulla Arjamaa: Matruusista merikapteeniksi – kirjeitä merelle ja mereltä
Rauman merimuseon julkaisusarja jatkuu kansatieteilijä Ulla Arjamaan koostamalla teoksella Matruusista merikapteeniksi – kirjeitä merelle ja mereltä. Kirja koostuu kahdesta laajasta kirjekokonaisuudesta, joissa vastaanottajana ja kirjoittajana on ollut Turussa 1912 syntynyt Pekka Arjamaa (k. 2001). Arjamaa lähti koululaiva Suomen Joutsenen koulupurjehdukselle Etelä-Amerikkaan 1932 ja jatkoi merillä vuoteen 1977 asti. Hän suoritti sekä perämiehen että merikapteenin (1945) tutkinnot Rauman merikoulussa.Kirjeet kertovat Arjamaan henkilökohtaisten elämänvaiheiden lisäksi merenkulun muutoksesta, sota-ajan vaikeuksista ja tiedonkulun kehityksestä. Kirjaa on saatavana Rauman merimuseon museokaupasta ja kaupungin kirjakaupoista.

Poimintoja Merikeskus Vellamon kesäohjelmasta

Merikeskus Vellamossa on ohjelmaa lapsille ja aikuisille jokaisena aukiolopäivänä koko kesän ajan. Kesä-heinäkuussa järjestetään maksuttomia nonstop-työpajoja lapsille. Opastuksille voi osallistua pääsymaksun 10/6 euroa hinnalla ja alle 18-vuotiaat pääsevät mukaan maksutta. Keskiviikkoisin klo 17–20 näyttelyihin on kaikilla vapaa pääsy.

Työpajoja tiistaista perjantaihin klo 10–14. Maksuttomia nonstop-työpajoja lapsille, tule kun ehdit! (9.6.–31.7.2015, ei 18.–19.6.)

Laivakoira Vellun tassunjäljissä tiistaisin klo 12. Lapsille suunnattu toiminnallinen opastus, kesto noin 45 minuuttia. (16.6.–11.8.2015)

Vartti Voimaa keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 14.30. Vartin mittainen opastus Voimalla liikkeelle -näyttelyyn. (17.6.–15.8.2015, ei 20.6.)

Katse Karhulan suuntaan torstaisin ja sunnuntaisin klo 14.30. Puolen tunnin opastus Katse Karhulan suuntaan -näyttelyyn. (21.6.-16.8.2015)

Vartti Vemmasta perjantaisin klo 14.30. Vartin mittainen opastus Merivartiomuseoon. (26.6.-14.8.2015)

”Vemma” kannen alta. Vartiomoottorivene VMV 11 eli ”Vemma” täyttää 80 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi järjestämme erikoiskierroksia aluksen normaalisti yleisöltä suljettuihin sisätiloihin. Vajaan tunnin mittaiset opastukset ovat keskiviikkona 27.5. klo 17, tiistaina 30.6. klo 13, perjantaina 24.7. klo 13 ja keskiviikkona 12.8. klo 17. Huomioittehan, että ”Vemman” kannen alle johtavat portaat ovat hyvin jyrkät ja tilat ahtaat.

-

Suomen merimuseo tarvitsee apuasi!

Merihistorian päivät ovat jo aivan kulman takana! Suomen merimuseo kaipaa lusikoita tulevaan näyttelyyn, ja pyytää kaikkia Pietarsaareen saapuvia liittymään talkoisiin. Kannathan lusikkasi kekoon?

Laita lusikka kiertoon! Suomen merimuseo kerää lusikoita tulevaa hylkynäyttelyä varten. Suomesta kerättävät 100 lusikkaa lähtevät ensin Saksaan ja palaavat marraskuussa Merikeskus Vellamoon Kotkaan.

Suomen merimuseo tekee yhdessä pohjoissaksalaisen Schloss Gottorf -museon kanssa Suureen Pohjan sotaan liittyvää näyttelyä "1715. Taistelu Itämerestä.". Näyttely avautuu keväällä Schloss Gottorf -museossa ja marraskuussa Merikeskus Vellamossa (13.11.2015 - 27.3.2016). Näyttely esittelee laajasti 1700-luvun alun kulttuuri- ja laivastohistoriaa, sodan taisteluiden hylkykohteita sekä kulttuuriperinnön suojelua.

Lippulaiva Prinsessan Hedvig Sofian hylky on näyttelyn keskeinen osa. Hylystä on nostettu runsaasti lusikoita, sillä jokaisella aluksen 500 hengen miehistöstä oli oma henkilökohtainen lusikkansa ruokailua varten. Eri maista tulleita merisotilaita kuvastamaan kootaankin näyttelyyn 500 lusikkaa eri puolilta Pohjois-Eurooppaa. Näistä sata lusikkaa kerätään Suomesta.

Lusikkakeräykseen voit osallistua tuomalla Merihistorian päiville lusikkasi ja yhteystietosi. Lusikoita ottaa vastaan Pietarsaaressa Vilma Lempiäinen.

Voit myös lähettää lusikan postitse 24.3.2015 mennessä
osoitteeseen Suomen merimuseo, Tornatorintie 99 A, 48100 Kotka. Laita lusikan yhteyteen nimesi ja kotipaikkakuntasi vaikkapa paperilapulle. Lusikoita ei palauteta.

Lisätietoja: amanuenssi Erik Tirkkonen, 040 128 6494, erik.tirkkonen@nba.fi

 

JÄSENTIEDOTE 1 / 2015

PDF-versio

Puheenjohtajan tervehdys

Uusi yhdistysvuosi alkanut tuoden mukanaan monenlaisia tapahtumia myös merihistorian merkeissä. Vuoden päätapahtuma on keväällä kahdeksatta kertaa järjestettävä Merihistorian päivät, jonka merkeissä kokoonnumme tänä vuonna Pietarsaareen. Seminaarin puhujat valittiin Call for Papers -käytäntöä noudattaen ja esitelmiä on molempina päivinä myös ruotsiksi. Paikallinen yhteistyökumppanimme on tällä kertaa Pietarsaaren museo.

Suomen merimuseon ja Museoviraston kanssa yhteistyössä julkaistu vuosikirja Nautica Fennica 2013–2014 on nostettu Suomen julkaisufoorumin (JUFO) alimmalle tasolle. Tämä tarkoittaa, että julkaisutoimintamme on arvioitu tieteellisesti tasokkaaksi ja vuosikirjassa julkaistut artikkelit tuovat pisteitä yliopistoille. Kirjoittajia sarjan seuraavaan osaan etsitään jälleen tänä vuonna.

Yhdistyksen hallitus sai syyskokouksessa 28.11.2014 uutta vahvistusta. Hallitukseen kuuluu edustajia niin alan tutkijoista ja merenkulun ammattilaisista, kuin harrastajista ja opiskelijoista. Toivotamme uudet jäsenet lämpimästi tervetulleeksi ja kiitämme väistyviä hallituksen jäseniä vuosien hyvästä yhteistyöstä.

Tapio Bergholm
puheenjohtaja

Merihistorian päivät 20.–22.3.2015 Pietarsaaressa

Kahdeksannet Merihistorian päivät pidetään maaliskuussa, tällä kertaa Pietarsaaressa. Järjestäjinä ovat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura sekä Pietarsaaren museo. Ohjelmassa on runsaasti kiinnostavia esitelmiä, joiden teemat edustavat hyvin monenlaisia aihepiirejä, aikakausia ja tutkimussuuntauksia. Perjantaina pidetään tuttuun tapaan harrastajatutkijatapaaminen, minkä jälkeen Pietarsaaren museon johtaja Guy Björklund esittelee kaupungin merellistä historiaa. Lauantaina on luvassa esitelmiä merihistoriallisella painotuksella sekä illalla kaupungin vastaanotto, sunnuntaina puolestaan painotetaan meriarkeologiaa.

Varsinaisen seminaariohjelman lisäksi osallistujilla on seminaaripäivien ajan vapaa pääsy Pietarsaaren museoon. Kokoelmissa on paljon merellistä materiaalia, johon kannattaa tutustua. Museo sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä seminaaripaikalta.

Elina Maaniitty
seminaarisihteeri

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen hallitus 2015

Puheenjohtaja
Dosentti Tapio Bergholm
Puh. 050 547 2771, @: tapio.bergholm(at)helsinki.fi

Varapuheenjohtaja
Merikapteeni Yrjö Tiitinen
Puh. 050 561 5416, @: yrjo.tiitinen(at)welho.com

Sihteeri
Opiskelija Ville Honkanen
Puh. 0400 633290 @: ville.honkanen(at)helsinki.fi

ST Ove Enqvist
Puh. 040 552 4136, @: enqvist(at)oktanet.fi

Dosentti Mikko Huhtamies
Puh. 050 3584015, @: mikko.huhtamies(at)helsinki.fi

FL, toimituspäällikkö Kirsi Keravuori
Puh. 040 5640264, @: kirsi.keravuori(at)finlit.fi

Yhdistyksen tiedottaja, opiskelija Vilma Lempiäinen
Puh. 040 8654681, @: merihistoria(at)gmail.com

Yli-intendentti Ismo Malinen
Puh. 040 1399134, @: ismo.malinen(at)nba.fi

PhD Sari Mäenpää
Puh. 0505721409 @: smaenpaa(at)hotmail.com

VTT Petri Sipilä
Puh. 050 511 5940, @: petri.sipila(at)merihistoria.fi

Tutkija Miia-Leena Tiili
Puh: 040 707 0338, @: miia-leena.tiili(at)helsinki.fi

Tutkija Jussi Tuovinen
Puh. 050 320 5821 @: jussi.m.tuovinen(at)gmail.com

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä meri-museotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt § 2)

Kevätkokous ja esitelmä

Yhdistyksen kevätkokous pidetään toukokuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Syyskokous ja esitelmä

Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Nautica Fennica

Nautica Fennican julkaisee Museovirasto ja sen toimittamisesta vastaavat yhteistyössä Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys. Toimitustyön tueksi anotaan apurahaa. Vuosikirjan sisältö järjestetään Merihistorian päivien 2015 teeman ympärille ja seminaarin esitelmät painetaan vuosikirjaan.

Merihistorian päivät

Valmistellaan järjestelytoimikunnan johdolla 20.–22.3.2015 Pietarsaaressa pidettäviä Merihistorian päiviä. Tapahtuman teemana on Työ merellä – Arbete på sjön – Work at Sea. Seminaarin järjestäjätahoina toimivat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Pietarsaaren kaupunki. Perinteinen tutkijatapaaminen pidetään perjantaina Pietarsaaren museolla. Lauantaina ja sunnuntaina tapahtumapaikkana toimii ammattikorkeakoulu Centria. Seminaarin ohjelmassa painotetaan lauantaina merihistoriaa ja sunnuntaina meriarkeologiaa.

Retket ja tapahtumat

Merihistorian päivien lisäksi järjestetään yhdistyksen perinteinen syysretki. Tarkemmat paikat ja ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin. Esitelmätilaisuuksia järjestetään ajankohtaisista aiheista.

Merihistorian alan yhteistoiminta

Osallistutaan Merihistoria.fi -portaalin sisällön kehittämiseen ja sen jatkorahoituksen hankintaan. Portaalin talous järjestetään erikseen Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta.

Edustukset

Yhdistyksellä on edustajat Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin. Merihistorian päivien 2015 työryhmässä yhdistystä edustavat Yrjö Kaukiainen, Tapio Bergholm, Elina Maaniitty ja Vilma Lempiäinen, sekä Anne Ala-Pöllänen ja Tytti Steel.

Jäsenistö

Yhdistys pyrkii nostamaan maksavien jäsenten määrää yli kahdensadan, sekä lisäämään yhteisöjäsenten määrää. Kehitetään tiedotuskanavia uusien merihistoriasta kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja uusien jäsenten rekrytoimiseksi.

Tiedotus

Yhdistyksen jäsenille toimitetaan heidän haluamallaan tavalla, sähköisesti tai postitse vuoden aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsitellään ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta. Tiedotteen painos on 190 kpl. Ilmestymisajat ovat alustavasti: viikko 8, 18, 31 ja 45. Toimitussihteerinä toimii yhdistyksen halitukseen kuuluva tiedottaja.

Yhdistyksen verkkosivujen www.suomenmerihistoriallinenyhdistys.fi uudistusta pidetään vireillä. Sivustolle tuotetaan uusia toiminnallisuuksia sosiaalisen median, tiedottamisen ja merihistoria-alan verkostojen saralla. Sivustojen uudistamiseen perustetaan toimikunta.

Yhdistyksen esitettä on jaossa messuilla ja erilaisissa tapahtumissa sidosryhmien osastoilla. Kannustetaan yhdistyksen jäseniä alakerta- yms. kirjoitusten laatimiseen merialan ammattilaisten ja harrastajien lehtiin ja sähköisiin julkaisuihin. Yhdistys tiedottaa myös muiden organisaatioiden järjestämistä merihistoriallisista tapahtumista.

Talous

Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2015 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitetaan muun muassa yhdistyksen tiedotustoimintaa, tuetaan jäsenistön osallistumista yhdistyksen toimintaan ja ostetaan Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi.

Yhdistyksen talous pidetään vakaalla pohjalla.

Hallitus

Hallitus kokoontuu seuraavasti:
tammi-/helmikuu: järjestäytyminen, Merihistorian päiviin liittyvät asiat
maalis-/huhtikuu: tilinpäätös
elo-/syyskuu: ajankohtaiset asiat
loka-/marraskuu: toiminta- ja taloussuunnitelma

Yhdistyksen uusi sihteeri esittäytyy

Olen 33 ­vuotias Helsingin yliopiston historian opiskelija. Voisi kai sanoa, että olen opintojen toisella kierroksella, nuorempana tuli ammattikorkeakoulussa opiskeltua liiketaloutta, henkilöstöhallintoa ja johtamista ja kymmenen vuotta työskenneltyä erilaisissa henkilöstöhallinnon asiantuntijatehtävissä. Pari vuotta sitten päätin hypätä tuntemattomaan ja toteuttamaan unelmaani historian parissa. Päivääkään en ole katunut ja tällä hetkellä teen seminaariesitelmää helsinkiläisistä merenkulkijoista 1800­luvun loppupuoliskolta; merimiesten ja kaupungin kohtaamisista. Lisäksi suoritan merihistorian sivuainekokonaisuutta.

Kiinnostus merellisiin asioihin tulee itselläni oikeastaan, paljasjalkaisena stadilaisena, kotikaupunkini kautta. Lapsuuteni asuin Vanhankaupunginlahdella, kirjaimellisesti takapihalta pääsi onkimaan paikkaan, mihin Helsinki on alun perin perustettu. Nyt kasvatan omaa pesuettani samoissa maisemissa, muutama sata metriä Vantaanjokea ylöspäin. Jo pelkästään tässä ympäristössä kasvaminen ja eläminen tuovat merellisen ympäristön, yhdistettynä historian siipien havinaan, jokapäiväiseksi elämykseksi.

Ville Honkanen
Suomen merihistoriallisen yhdistyksen sihteeri

Nautica Fennica 2013–2014

Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet voivat noutaa uusimman Nautica Fennican Helsingin Hakaniemestä tai Merikeskus Vellamon lipunmyynnistä Kotkasta. Helsingistä kirjan saa sopimalla asiasta Tapio Berghomin kanssa. (Puh. 050 547 2771 tapio.bergholm@helsinki.fi) Kirja on toimitettu postitse niille, jotka vuoden 2014 jäsenmaksun yhteydessä maksoivat erillisen 10€ postitusmaksun.

Sähköpostilista
E-postlista

Yhdistyksen ajankohtainen tiedotus tapahtuu sähköpostilistan kautta. Jos haluat mukaan postituslistalle, ilmoita sähköpostiosoitteesi tiedottajalle vilma.lempiainen+SMHY (at) gmail.com. Jäsentiedotteen voi halutessaan saada sähköpostitse.

Föreningens aktuella nyheter informeras via e-postlistan. Meddela föreningens informatör, vilma.lempiainen+SMHY (at) gmail.com. Medlemsbladet går också att få per e-post

Uusia näyttelyitä Merikeskus Vellamossa

Suursaaren Ville – J. W. Mattilan elämän maisemat 14.11.2014 - 26.4.2015

Kymenlaakson museon näyttely valottaa maalarin, graafikon, valokuvaajan ja viulunrakentajan Johan Wilhelm Mattilan (1884–1959) elämää, uraa ja teoksia. Näyttely esittelee monilahjakkaan taiteilijan teoksia unohtamatta Suursaarta, häntä innoittanutta ainutlaatuista luonnon ja kulttuurin kehtoa.

Suomen Majakkaseuran 10-vuotisjuhlanäyttely 8.1.2015 - 1.3.2015

Vuonna 2014 käynnistynyt juhlanäyttelykiertue Majakkaseuran 10-vuotisen toiminnan kunniaksi saapui tammikuussa 2015 Merikeskus Vellamoon. Suomen majakat esittäytyvät näyttelyssä panoraamavalokuvissa vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen vaihdellessa. Lisätietoja näyttelyistä http://www.merikeskusvellamo.fi

 

Nautica Fennican jakelu

Uutta Nautica Fennicaa jaetaan jäsenmaksun maksaneille jäsenille Helsingissä ja Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Helsingistä kirjan saa ottamalla yhteyttä puheenjohtaja Tapio Bergholmiin sähköpostitse osoitteeseen tapio.bergholm@helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 050 547 2771. Kotkasta kirjan voi noutaa Merikeskus Vellamon museokaupalta aukioloaikoina ti-su klo 11-18 ja ke klo 11-20. Vuodenvaihteen jälkeen 1.1.2015 alkaen aukioloajat ovat ti-su klo 10-17 ja ke klo 10-20.


JÄSENTIEDOTE 4 / 2014

PDF-versio

Uusi Nautica Fennica on ilmestynyt!

Millaisia laivoja käytettiin keskiajan Baltian ristiretkillä? Miksi suomalaisia merimiehiä pidettiin velhoina ulkomaisissa purjelaivoissa? Millaisia taideteoksia merellä kulkeneet ihmiset ovat kaivertaneet Suomen kallioihin?

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen ja Suomen merimuseon yhteistyössä toimittama Moni-ilmeinen merihistoria (Nautica Fennica 2013–2014) -teos vastaa muun muassa näihin kysymyksiin. Se keskittyy suomalaisen merenkulun historiaan ja merellisen kulttuuriperinnön säilyttämisen vaikeisiin kysymyksiin. Artikkelit kuvaavat merihistorian monipuolista luonnetta – sen alle mahtuu hyvin erilaisia kysymyksiä, aiheita ja aikakausia keskiajasta aina 1900-luvun loppupuolelle saakka. Kirja esittelee 2010-luvun merenkulun historian tutkimusta seitsemän kirjoittajan voimin. Teemu Korpijärvi on kirjoittanut keskiajan Baltian ristiretkien aluksista, Eeva Raike Reposaaren kalliomaalauksista ja Outi Korhonen oululaisen parkkilaiva Helioksen matkoista 1800-luvun loppupuolella. Otto Latva käyttää muun muassa kaunokirjallisuutta lähteenään tarkastellessaan käsityksiä suomalaisista merimiehistä purjelaivakaudella. Lauri Kairan artikkeli tutkii purjehdusharrastusta kansalaissodan jälkeisinä vuosina ja Aaro Sahari tarkastelee Suomen laivanrakennusteollisuuden ja valtion välisiä yhteyksiä 1900-luvun alkupuolella.

Kirja on uudistunut monella tapaa. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen järjestimme avoimen artikkelikutsun mahdollisimman laajalla jakelulla. Sen tuloksena saimme artikkeleilta sellaisiltakin kirjoittajilta, joita emme olisi keksineet kutsua kirjoittamaan vuosikirjaamme. Uutta on myös kirjan ulkoasu. Se on nyt pehmeäkantinen ja kooltaan hieman aikaisempaa pienempi. Tänä vuonna yhteistyö Suomen Merihistoriallisen Yhdistyksen kanssa on ollut myös tiiviimpää kuin aikaisemmin. Nautica Fennica on monella tapaa tärkeä julkaisu. Se on meille tieteellinen lippulaiva sekä merihistoriallisen tutkimustyön näyteikkuna. Tutkijoille sarja tarjoaa kotimaisen julkaisukanavan ja museokävijälle mahdollisuuden paneutua tuoreimpaan tutkimukseen. Teille, merihistoriallisen yhdistyksen jäsenet, vuosikirja antaa tilaisuuden tutustua tuoreimpaan saatavilla olevaan suomalaiseen merihistorian tutkimukseen.

Toivon hyvän ja tiiviin yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa ja ennen kaikkea toivotan kaikille yhdistyksen jäsenille mukavia lukuhetkiä uuden julkaisumme parissa!

Sari Mäenpää
Suomen merimuseo


Vuosikirjan saa yhdistyksen kokouksesta

Vuosikirja Nautica Fennica 2013–2014 on ilmestynyt! Jäsenmaksun maksaneet voivat noutaa kirjan yhdistyksen syyskokouksesta, sekä myöhemmin erikseen ilmoitettavista paikoista. Erillisen postimaksun maksaneille kirja postitetaan jäsenrekisterin mukaiseen osoitteeseen. Lisätietoja noutopisteistä saa yhdistyksen sähköpostilistalta, kotisivuilta ja yhdistyksen sihteeriltä (vilma.lempiainen+SMHY@gmail.com).


Kutsu syyskokoukseen - Kallelse till höstmöte

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 26.11.2014 kello 17:15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 309.

Föreningen håller sitt stadgeenliga höstmöte onsdagen den 26.11.2014 klockan 17:15 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 309.


Esitelmä - Föredrag

Syyskokouksen jälkeen kuullaan Kirsi Keravuoren esitelmä talonpoikaispurjehduksesta 1800-luvun Kustavissa.

Efter höstmötet håller Kirsi Keravuori ett företrag om bondeseglationen i Gustavs under 1800-talet.


Uusi kirja Itämeren unohdetusta historiasta

John Nurmisen Säätiö on vastikään julkaissut yhdistyksemme hallituksen jäsenen, dosentti Mikko Huhtamiehen, uuden teoksen Pohjolan Atlantis. Uskomattomia ideoita Itämerellä. Kirjoittaja on sopinut kustantajan kanssa 20 %:n alennuksesta yhdistyksen jäsenille. Kirjan ostaminen alennettuun hintaan onnistuu John Nurmisen Säätiön verkkokaupassa:

http://jnsshop.fi/
alennuskoodi -20%: MERI2014
voimassa: 30.11.2014 asti

Lisätietoja: mikko.huhtamies@helsinki.fi

Pohjolan Atlantis: uskomattomia ideoita Itämerellä

Alustava toimintasuunnitelma 2015

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä meri-museotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt § 2)

Kevätkokous ja esitelmä

Yhdistyksen kevätkokous pidetään toukokuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Syyskokous ja esitelmä

Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Nautica Fennica

Nautica Fennican julkaisee Museovirasto ja sen toimittamisesta vastaavat yhteistyössä Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys. Toimitustyön tueksi anotaan apurahaa. Vuosikirjan sisältö järjestetään Merihistorian päivien 2015 teeman ympärille ja seminaarin esitelmiä julkaistaan vuosikirjassa mahdollisuuksien mukaan.

Merihistorian päivät

Järjestelytoimikunnan johdollavalmistellaan 20.–22.3.2015 Pietarsaaressa pidettäviä Merihistorian päiviä. Tapahtuman teemana on Työ merellä – Arbete på sjön – Work at Sea. Seminaarin järjestäjätahoina toimivat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Pietarsaaren kaupunki. Perinteinen tutkijatapaaminen pidetään perjantaina Pietarsaaren museolla. Lauantaina ja sunnuntaina tapahtumapaikkana toimii ammattikorkeakoulu Centria. Seminaarin ohjelmassa painotetaan lauantaina merihistoriaa ja sunnuntaina meriarkeologiaa.

Retket ja tapahtumat

Merihistorian päivien lisäksi järjestetään yhdistyksen perinteinen syysretki. Tarkemmat paikat ja ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin.

Esitelmätilaisuuksia järjestetään ajankohtaisista aiheista.

Merihistorian alan yhteistoiminta

Osallistutaan www.merihistoria.fi -sivuston sisällön kehittämiseen ja sen jatkorahoituksen hankintaan. Portaalin talous järjestetään erikseen Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta.

Edustukset

Yhdistyksellä on edustajat Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin. Merihistorian päivien 2015 työryhmässä yhdistystä edustavat Yrjö Kaukiainen, Tapio Bergholm, Elina Maaniitty ja Vilma Lempiäinen.

Jäsenistö

Yhdistys pyrkii nostamaan maksavien jäsenten määrää kahteensataan, sekä lisäämään yhteisöjäsenten määrää. Kehitetään tiedotuskanavia uusien merihistoriasta kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja uusien jäsenten rekrytoimiseksi.

Tiedotus

Yhdistyksen jäsenille toimitetaan heidän haluamallaan tavalla, sähköisesti tai postitse vuoden aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsitellään ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta. Tiedotteen painos on 190 kpl. Ilmestymisajat ovat alustavasti: viikko 8, 18, 31 ja 45. Toimitussihteerinä toimii yhdistyksen halitukseen kuuluva tiedottaja.

Yhdistyksen verkkosivujen www.suomenmerihistoriallinenyhdistys.fi uudistusta pidetään vireillä. Sivustolle tuotetaan uusia toiminnallisuuksia sosiaalisen median, tiedottamisen ja merihistoria-alan verkostojen saralla. Sivustojen uudistamiseksi perustetaan toimikunta.

Yhdistyksen esitettä on jaossa messuilla ja erilaisissa tapahtumissa sidosryhmien osastoilla. Kannustetaan yhdistyksen jäseniä alakerta- yms. kirjoitusten laatimiseen merialan ammattilaisten ja harrastajien lehtiin ja sähköisiin julkaisuihin. Yhdistys tiedottaa myös muiden organisaatioiden järjestämistä merihistoriallisista tapahtumista.

Talous

Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2015 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitetaan muun muassa yhdistyksen tiedotustoimintaa, tuetaan jäsenistön osallistumista yhdistyksen toimintaan ja ostetaan Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi.

Yhdistyksen talous pidetään vakaalla pohjalla.

Hallitus

Hallitus kokoontuu seuraavasti:
tammi-/helmikuu: järjestäytyminen, Merihistorian päiviin liittyvät asiat
maalis-/huhtikuu: tilinpäätös
elo-/syyskuu: ajankohtaiset asiat
loka-/marraskuu: toiminta- ja taloussuunnitelma


Suursaaren Ville – J. W. Mattilan elämän maisemat

Merikeskus Vellamossa avautuu 14.11. Kymenlaakson museon uusi vaihtuva näyttely Suursaaren Ville. Maalauksia, grafiikkaa, valokuvia, viuluja, opetustauluja - kaikkea tuota ja vähän muutakin syntyi Johan Wilhelm (Ville) Mattilan (1884-1959) taitavissa käsissä. Rakkaimmat aiheet taiteeseensa hän ammensi synnyinsaareltaan Suursaarelta, jonka kyläkujat ja maisemat toistuvat yhä uudelleen ja uudelleen hänen teoksissaan.

Myös Mattilan muotokuvamaalaukset olivat haluttuja ja niitä tilattiinkin runsaasti. Viulunrakentajana Mattila oli tunnettu ja tunnustettu – jopa kansainvälisesti. Näyttely esittelee monitaituri J. W. Mattilan elämää ja luomuksia unohtamatta kaiken takana ollutta Suursaartakaan.

Näyttely on esillä 26.4.2015 saakka. Sen tiedot löytyvät Vellamon sivuilta allaolevasta osoitteesta:

Suursaaren Ville - J. W. Mattilan elämän maisemat

JÄSENTIEDOTE 3 / 2014

PDF-versio

Suomen merimuseon kesäkuulumisia

Suomen merimuseossa on kesäkuussa avattu ”Kannu ja kirkonkello – hylkytarinoita keskiajalta” -näyttely, jonka päätähtenä on 1200-luvun lopulla uponnut Egelskärin hylky hienoine esineistöineen. Kaikkiaan näyttelyssä esitellään viittä Suomesta tun- nettua keskiaikaista hylkylöytöä. Tammikuuhun 2015 asti avoinna olevaan näyttelyyn järjestetään kesällä yleisöopastuksia torstaisin ja sunnuntaisin. Lapsille puolestaan on merimuseon päänäyttelyn puolelle rakennettu Ritaripaja, jossa on sekä tehtäviä että leikkilinna. Keskiajan rinnalla esillä on pienimuotoinen vedenalaisia roskia esittelevä valokuvanäyttely ”Pohjakosketus” 21.9.2014 asti. Näiden lisäksi samalla pääsylipulla näkee Kymenlaakson museon näyttelyt.

Kokoelmapuolen uusin uutinen on Flickrissä jaetut valokuvat FÅA-Silja Line alako- koelmasta. Kuvat on ladattu Flickriin korkearesoluutioisina tiedostoina ja niitä saa käyttää vapaasti, kunhan mainitsee lähteenä Suomen merimuseon.

http://www.flickr.com/photos/merimuseo/

Kesäisin terveisin,

Johanna Aartomaa, museolehtori Suomen merimuseo

Syysretki Suomenlinnaan

Yhdistyksen syysretki järjestetään 5.9.2014 Suomenlinnaan. Ohjelmassa on Helsingin yliopiston Viapori -tutkijoiden vetämä kävelykierros, jossa tutustutaan linnoituksen historiaan. Retken aikataulu tarkentuu elokuun aikana.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja tarvittaessa 4.8.2014 alkaen Mikko Huhtamieheltä sähköpostitse osoitteesta mikko.huhtamies(at)helsinki.fi tai puhelimitse numerosta 050 3584015.

Ilmoittautuminen päättyy 31.8.2014.

Kesän jäsenmatka suuntautui Ahvenanmaalle

Kesäkuussa 7.-8.6.2014 järjestettiin yhteistyössä Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen kanssa jäsenmatka Ahvenanmaan merimuseoon Maarianhaminaan. Mukana oli kaikkiaan 16 osallistujaa, jotka järjestävien yhdistysten lisäksi edustivat Helsingin Laivapäällikköyhdistystä. Matkan järjestäjänä ja johtajata toimi yhdistyksen hallituksen jäsen Yrjö Tiitinen. Saarelle saapuminen ja majoittuminen oli vapaamuotoista, ja retkeläiset olivatkin saapuneet perille laivalla, veneellä, autolla tai lentäen.

Lauantaina 7.6. yhteisen ohjelman aloitti tutustuminen Merikortteliin (Sjökvarteret) klo 16-17:15. Oppaana toimi Merikorttelin toiminnanjohtaja (verksamhetsledare) Bertil Karlsson. Ohjelma jatkui tutustumisella Vårdön saarella olevaan yksityiskokoelmaan, jonka merenkulkuaiheisen esineistön esitteli sen koonnut Lars-Erik Eriksson. Lauantaina 7.6. Vårdössä käyneet 11 retkeläistä (pitempään Ahvenanmaalla viipyvät olivat sopineet menevänsä sinne maanantaina 9.6.) söivät Maarianhaminaan palattuaan vielä yhteisen illallisen F.P. von Knorring -laivassa.

Sunnuntain 8.6. yhteinen ohjelma alkoi tutustumisella uusittuun Ahvenanmaan merimuseoon (Ålands sjöfartsmuseum) klo 10–12. Oppaana toimi museon intendentti (intendent) Heidi Viktorsson. Osa retkeläisistä meni vielä sen jälkeen tutustumaan Pommern -laivaan.

Poimintoja Merikeskus Vellamon tapahtumista

15.8. asti yleisöopastuksia vaihtelevista aiheista jokaisena aukiolopäivänä. Ks. aiheet ja ajat: www.merikeskusvellamo.fi

Jäänmurtaja Tarmon yleisöopastuksia tiistaista sunnuntaihin 31.8. asti klo 13.30 & klo 15.30, kesto 45 min, pääsymaksun (4/0 €) hinnalla.

2.9. klo 16.30 alkaa merihistoriallinen lukupiiri. Ensimmäinen kirja on Carsten Jensenin meriromaani Me Hukkuneet (2006). Menestyskirja kertoo Marstal-nimisestä merenkulkukaupungista, joka oli aikoinaan suuri tanskalainen varustamokaupunki. Muut syksyn lukupiirikerrat ovat 7.10. ja 4.11. Lukupiiri on kaikille avoin ja ilmainen, eikä siihen ei tarvitse ilmoittautua. Vetäjänä Sari Mäenpää, Suomen merimuseo, paikkana Tietokeskus Vellamo.

Lisätietoja: http://www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseo/tapahtumat


Merihistoria-aiheinen lukupiiri Merikeskus Vellamossa

Merikeskus Vellamossa starttaa syksyllä merihistorian lukupiiri. Ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 2.9.2014 klo 16.30, jolloin aiheena on Carsten Jensenin meriromaani ”Me hukkuneet”(2006). Menestyskirja kertoo Marstal-nimisestä merenkulkukaupungista, joka oli aikoinaan suuri tanskalainen varustamokaupunki.
Muut syksyn lukupiirikerrat ovat 7.10. ja 4.11. klo 16.30. Seuraava kirja päätetään aina edellisellä kokoontumiskerralla yhdessä. Lukupiiri on kaikille avoin ja ilmainen eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Keskustelu on vapaamuotoista ja mukaan voi tulla myös lukematta kirjaa. Vetäjänä toimii Sari Mäenpää Suomen merimuseosta ja kokoontumispaikka on Tietokeskus Vellamo, Tornatorintie 99, katutaso.

Representation of Shipwrecks and Maritime Technologies 23.10.2014.

Public Seminar at the University of Helsinki
10 am – 6 pm, Porthania PII (Yliopistonkatu 3)
Free admission, no registration.

Keynote lectures from Professor Johan Rönnby (Södertörns högskola, Sweden), Head of Interpretation Christopher Dobbs (Mary Rose Museum, UK) and Head of Department, Drs B. A. (Benno) Tilburg (Ministry of Education, Culture and Science, The Netherlands).

More information: Helsingin yliopisto / Merihistoria

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2013

Hallinto

Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumiskerrat kokouksiin ovat suluissa. Yhdistyksen luottamushenkilöinä toimivat seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja                     Dosentti Tapio Bergholm (4)
Varapuheenjohtaja              Amanuenssi Anne Ala-Pöllänen (4)
Sihteeri                               Opiskelija Vilma Lempiäinen (4)
Rahastonhoitaja                  Amanuenssi Ismo Malinen (4)
Jäsenet                                Komentaja Ove Enqvist (2)
                                           Dosentti Mikko Huhtamies (2)
                                           Opiskelija Elina Maaniitty  (1)
                                           Museonjohtaja Tiina Mertanen (1)
                                           VTT Petri Sipilä (1)
                                           Merikapteeni Yrjö Tiitinen (4)
                                           Intendentti Thomas Wilman (0)

Toiminnantarkastaja           Päätoimittaja Hannu Hillo
Varatoiminnantarkastaja     Museolehtori Johanna Aartomaa

Kirjanpitäjä                        Maria Rosenius

Jäsenistö

Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden 2013 lopussa 209 henkilöjäsentä (joista jäsenmaksun maksaneita 180) ja 14 yhteisöjäsentä.

Tiedotus

Yhdistyksen jäsenille postitettiin vuoden 2013 aikana kolme jäsentiedotetta, joissa käsiteltiin ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta.

Yhdistyksen tiedottajana toimi Elina Maaniitty ja kotisivuja ylläpiti Aaro Sahari.

Kevätkokous ja esitelmä
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 16.5.2013 Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuultiin Mikko Huhtamiehen esitelmä haaksirikoista ja pelastustoiminnasta 1700-luvun Suomenlahdella. Kokoukseen ja esitelmätilaisuuteen osallistui 21 henkilöä.

Syyskokous ja esitelmä
Yhdistyksen syyskokous pidettiin 28.11.2013 Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen FT Tytti Steel piti esitelmän aiheesta ”Risteäviä eroja sataman arjessa” Helsingissä ja Kotkassa pitkällä 1950-luvulla. Kokoukseen ja esitelmätilaisuuteen osallistui 19 henkilöä.

Merihistorian päivät 2013
Seitsemännet Merihistorian päivät järjestettiin Helsingissä Suomen Kansallismuseolla 15.–17.3.2013 teemalla ”Pinnalla ja pohjassa – laiva kulttuuriperintönä”. Kansainvälisen seminaarin toteutuksesta vastasivat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Suomen Laivahistoriallinen yhdistys. Tapahtumajärjestelyihin saatiin tukea Jenny ja Antti Wihurin Säätiöltä, Tieteellisten Seurain valtuuskunnalta, John Nurmisen säätiöltä ja Museovirastolta. Seminaariin osallistui yhteensä 129 henkilöä, joista lauantaina 108 ja sunnuntaina 105. Tapahtuma oli onnistunut ja sai kävijöiltä runsaasti positiivista palautetta. Seminaarin ohjelma on toimintakertomuksen liitteenä.

Retket ja tapahtumat
Vuonna 2013 aloitettiin kahden jäsenmatkan suunnittelu. Yhteistyössä Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen kanssa päätettiin toteuttaa syysretki Maarianhaminan merimuseoon. Retken ohjelmaan kuuluivat laivamatkat Turusta Maarianhaminaan ja majoittuminen hotellissa, sekä vierailu merimuseossa, museolaiva Pommernissa ja merikorttelissa. Aikatauluongelmien takia matka kuitenkin siirrettiin vuoden 2014 alkukesään. Toista jäsenmatkaa suunniteltiin järjestettäväksi Tanskan uuteen merimuseoon Helsingöriin 5.-6.4.2014. Retki päätettiin toteuttaa, mikäli halukkaita lähtijöitä helmikuuhun 2014 mennessä ilmoittautuu vähintään 16. Ahvenanmaan retken järjestelyistä vastasi yhdistyksen puolesta Yrjö Tiitinen ja Tanskan matkasta Anne Ala-Pöllänen.

Edustukset
Suomen merihistoriallista yhdistystä ovat edustaneet Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa Petri Sipilä ja Ismo Malinen. Museoviraston perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa yhdistyksen edustajana on toiminut Mikko Niini. Tapio Bergholm on lisäksi edustanut yhdistystä Merihistorian komission Suomen osaston puheenjohtajana, International Commission of Maritime Historyn varapuheenjohtajana, sekä The Society for Nautical Research:n merentakaisena kirjeenvaihtajana. Merihistorian päivien työryhmässä yhdistystä edustivat Yrjö Kaukiainen, Anne Ala-Pöllänen, Vilma Lempiäinen ja Tytti Steel.
Yhdistys on Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Tiedekustantajien liiton jäsen.

Merihistoria.fi
Yhdistys on osallistunut www.merihistoria.fi -verkkoarkiston sisällön kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Portaalin talous järjestettiin Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta, ja sivuston päivityksistä vastasi Petri Sipilä.


Talous
Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2013 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitettiin yhdistyksen tiedotustoimintaa, ja jäsenetuna jäsenet saivat edullisemman osallistumismaksun Merihistorian päiville. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla.

 

JÄSENTIEDOTE 2 / 2014

PDF-versio

JÄSENTIEDOTE 1 / 2014

PDF-versio

S/S Martha seilaa jälleen!

Merimiesten kulttielokuva S/S Martha esitetään Suomen merihistoriallisen yhdistyksen elokuvaillassa keskiviikkona 26.3. klo 17.30 Tieteiden talolla (sali 404). Vuonna 1967 valmistunut tanskalainen komedia kertoo höyrykäyttöisestä, jo elämää nähneestä rahtilaiva Marthasta, joka värikkäine miehistöineen viettää leppoisia päiviä Välimerellä seilaillen. Kunnes varustamon omistaja saapuu yllättäen laivalle… Komedia – tai pikemminkin parodia – nousi erityisesti Pohjoismaissa merimiesten suosioon sen levittyä Ruotsin merimiespalvelun kautta laivojen kirjastoihin. Tule katsomaan elokuva ja keskustelemaan sen herättämistä ajatuksista. Elokuvan kesto 95 minuuttia, tekstitys suomeksi.

Anne Ala-Pöllänen, varapuheenjohtaja

S/S Martha seglar igen!

Sjöfararnas kultfilmen S/S Martha skall visas i Finlands sjöhistoriska förenings filmkväll onsdagen den 26 mars kl. 17.30 i Vetenskapernas hus (sal 404). En dansk komedi från år 1967 berättar om ett gammalt ånglastfartyg Martha, som seglar bortglömd av sin redare i Medelhavet. Besättningen – som innehåller färgglada karikatyrer av sjöfararna – fokuserar sitt liv ombord på god mat och dryck samt trevliga utflykter i hamn, tills redaren dyker plötsligt upp… Filmen blev tillgänglig för Nordisk sjöfolk via Svensk Sjömansservices bibliotekservice och blev genast en stor succé. Välkommen till uppvisningen och diskussionen om filmen efteråt. Filmens speltid år 95 minuter och den är textad på finska.

Anne Ala-Pöllänen, vice ordförande

Vuoden 2014 jäsenmaksut ja jäsenedut
Årsavgift och medlemsförmåner 2014

Vuonna 2014 Suomen merihistoriallinen yhdistys järjestää kaksi esitelmätilaisuutta, kevät- ja syyskokouksen yhteydessä. Jäsenille postitetaan tiedote neljästi vuodessa. Jäsenillä on mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille retkille ja jäsentapaamisiin. Jäsenetuna ilmestyy myös Suomen merimuseon vuosikirja Nautica Fennica.

Yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle 2014 on henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Olkaa niin hyvät ja maksakaa jäsenmaksunne yhdistyksen tilille liitteenä olevalla maksukaavakkeella.

Under år 2014 arrangerar Finlands sjöhistoriska förening två föreläsningstillfällen, i samband med vår- och höstmötet. Medlemsbladet postas till medlemmarna fyra gånger per år. Medlemmarna har möjlighet att delta i föreningens exkursioner och medlemsträffar. Finlands sjöhistoriska museums årsbok Nautica Fennica publiceras i år och skall distribueras som medlemsförmån.

Föreningens medlemsavgift för år 2014 är 30 euro för personmedlemmar och 60 euro för institutioner. Var så goda och betala medlemsavgiften på föreningens konto. Blanket finns som bilaga till detta brev.

Nautica Fennica 2013-2014

Suomen merimuseon vuosikirja Nautica Fennica ilmestyy syksyllä. Jäsenmaksun maksaneet voivat noutaa kirjan maksutta tiedotteessa ja kotisivuilla myöhemmin
ilmoitettavista toimipisteistä. Lisäksi kirja voidaan yhdistyksen jäsenen niin halutessa toimittaa postitse erillistä jäsenmaksun yhteydessä maksettavaa postitusmaksua vastaan. Postitusmaksun suuruus on 10 €. Muuta ilmoitusta postittamisesta ei tarvita.

Suomen Merihistoriallisen Yhdistyksen hallitus vuonna 2014

Puheenjohtaja
Dosentti Tapio Bergholm
Puh. 050 547 2771, @: tapio.bergholm(at)helsinki.fi

Varapuheenjohtaja, jäsenrekistevastaava
Amanuenssi Anne Ala-Pöllänen
Puh. 09 191 23784, @: Anne.ala-pollanen(at)helsinki.fi

Sihteeri
Opiskelija Vilma Lempiäinen
Puh. kevät 2012 +316 177 451 39, 040 8654681, @: vilma.lempiainen+SMHY(at)gmail.com

Jäsenet

ST Ove Enqvist
Puh. 040 552 4136, @: enqvist(at)oktanet.fi

Dosentti Mikko Huhtamies
Puh. 050 3584015, @: mikko.huhtamies(at)helsinki.fi

Yhdistyksen tiedottaja opiskelija Elina Maaniitty
Puh. 040 5759004, @: merihistoria(at)gmail.com

Tutkija Ismo Malinen
Puh. 040 1399134, @: ismo.malinen(at)nba.fi

Museonjohtaja Tiina Mertanen
Puh. 040 128 6481, @: tiina.mertanen(at)nba.fi

VTT Petri Sipilä
Puh. 050 511 5940, @: petri.sipila(at)merihistoria.fi

Merikapteeni Yrjö Tiitinen
Puh. 050 561 5416, @: yrjo.tiitinen(at)welho.com

Amanuens Thomas Wilman
Puh. 02 215 3460, @: thomas.wilman(at)abo.fi

Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen ja Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen retki Maarianhaminaan 7.-8.6.2014

Yhteinen retkemme suuntautuu Ahvenanmaan uuteen merimuseoon, Pommern-nelimastoparkkiin ja Maarianhaminan merikortteliin.

Retkeläiset tulevat Maarianhaminaan eri puolilta Suomea, eri aikoina, erilaisin kulkuvälinein ja majoittuvat eri paikkoihin. Monet tulevat todennäköisesti lauantaina 7.6. aamulaivalla Turusta. Galaxy lähtee Turusta 08:15 ja Amorella 08:45, Galaxy saapuu Maarianhaminaan 13:35 ja Amorella 14:10.

Lauantaina 7.6. suomenkielinen opastus Maarianhaminan Merikorttelissa on klo 16-17. Sen jälkeen iltaohjelma on vapaa.

Sunnuntaina 8.6. opastus Ålands Sjöfartsmuseumissa on klo 10-11. Sen jälkeen voi jatkaa tutustumista museoon tai tutustua Pommerniin. Hotellihuoneensa aamulla luovuttavat voivat tuoda matkatavaransa museon lukollisiin kaappeihin.

Monet lähtevät todennäköisesti 8.6. iltapäivälaivalla takaisin Turkuun. Baltic Princess lähtee Maarianhaminasta 13:45 ja Viking Grace 14:25, Baltic Princess saapuu Turkuun 19:15 ja Viking Grace 19:50. On mahdollista, että pääsemme tutustumaan uuteen Viking Grace –alukseen opastetusti paluumatkan aikana.

Jokainen siis varaa ja ostaa matkansa ja majoituksensa sekä maksaa museoiden sisäänpääsymaksut itse. Opastukset ovat retkeläisille ilmaisia. Kaikki merenkulun historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita retkelle – jäsenyyttä ei vaadita.

Ilmoittautuminen 31.3.2014 mennessä: Hannu Hillo (SLHY) hannu.hillo@slhy-laiva.fi puh. 0400 863 752 tai Yrjö Tiitinen (SMHY) yrjo.tiitinen@welho.com puh. 050 561 5416.

Huom! Maarianhaminan majoituskapasiteetti 7.-8.6.2014 on rajallinen: varaa matka ja majoitus mahdollisimman nopeasti. Osoitteesta www.vikingline.fi kannattaa katsoa ”Varaa hotellipaketti” sekä myös LaivaJuna-kampanjatarjous. Tässä hotellien yhteystietoja: Hotel Esplanad 018-16444 christian.linde@hotesplanad.inet.fi; Hotel Cikada 018-17363 hotell@cikada.aland.fi; Strandnäs Hotell 018-21511 info@strandnashotell.ax; Hotel Park Alandia 018-14130 parkhotel@vikingline.com; Hotel Adlon 018-15400 info@alandhotels.fi; Hotel Savoy 018-15400 info@alandhotels.fi; Hotel Arkipelag 018-24020 info@hotellarkipelag.ax .

Yhdistyksen tiedotus

Yhdistyksellä on sähköpostilista nopeaan tiedottamiseen. Jos haluat mukaan postituslistalle, ilmoita sähköpostiosoitteesi tiedottaja Elina Maaniitylle. Aiemmin yhteystietonsa ilmoittaneet on jo liitetty listalle. Jäsentiedotteen voi halutessaan saada sähköpostitse. Kiinnostuneet voivat ilmoittaa yhteystietonsa jäsenrekisteristä vastaavalle, varapuheenjohtaja Anne Ala-Pölläselle.

Föreningen har en e-postlista för snabb informationsspridning. Meddela föreningens informatör Elina Maaniitty om du vill ansluta dig till listan. De som tidigare meddelat sitt intresse har redan anslutits. Medlemsbladet går också att få per e-post. Intresserade kan meddela sina kontaktuppgifter till föreningens vice ordförande Anne Ala-Pöllänen.

Ajankohtaista museoissa

Rauman merimuseossa on tällä hetkellä vaihtuvana näyttelynä esillä ”Tatuoinneista linjakasteeseen – Merimiesten perinteitä”. Näyttely esittelee merimiesten perinteitä ja ammatti-identiteettiä sekä niissä tapahtuneita muutoksia monelta kannalta.

Merikeskus Vellamossa on 30.3. saakka esillä näyttely ”Valon luotsit. Neljän taidemaalarin Kotka”. Lisäksi näytillä ovat julistenäyttelyt Itä- ja Pohjanmeren kalastuskulttuurista sekä jäänmurtaja Krasinista. Vellamo järjestää myös keskiviikkoisin kaikille avoimia, maksuttomia Tietoherkku-luentoja; esimerkiksi 26.3. kello 17 on luvassa Tytti Steelin luento aiheesta ” Sataman arkipäivää ja iskelmää”.

Ilmoitus Tanskan-matkan peruuntumisesta

Tälle keväälle suunniteltu yhdistyksen retki Tanskaan Helsingörin merimuseoon on valitettavasti jouduttu perumaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi.

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä merimuseotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt § 2)

Kevätkokous ja esitelmä

Yhdistyksen kevätkokous pidetään toukokuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Syyskokous ja esitelmä

Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Nautica Fennica

Suomen merimuseon vuosikirja Nautica Fennican 2013–2014 ilmestyttyä se jaetaan jäsenetuna jäsenistölle. Jäsenmaksun maksaneet voivat noutaa kirjan maksutta myöhemmin ilmoitettavista toimipisteistä. Lisäksi kirja voidaan yhdistyksen jäsenen niin halutessa tälle postitse toimittaa erillistä jäsenmaksun yhteydessä maksettavaa postitusmaksua vastaan. Postitusmaksun suuruus on 10€.

Nautica Fennican julkaisee Museovirasto ja sen toimittamisesta vastaavat yhteistyössä Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys. Toimitustyön tueksi anotaan apurahaa. Vuosikirjan sisältöä ei järjestetä tietyn teeman ympärille, vaan julkaistavat artikkelit valitaan avoimen haun tuloksena vuonna 2013 saaduista ehdotuksista.

Merihistorian päivät

Valmistellaan järjestelytoimikunnan johdolla keväällä 2015 pidettäviä Merihistorian päiviä. Tapahtumapaikkakunnaksi on alustavasti suunniteltu Pietarsaarta. Seminaarin järjestäjätahoina toimivat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja kolmantena paikallinen järjestäjätaho. Tapahtumaa varten anotaan apurahoja ja etsitään sponsoreita.

Retket ja tapahtumat

Touko-kesäkuun vaihteessa 2014 järjestetään vuodelta 2013 peruuntunut retki Ahvenanmaalle. Matka toteutetaan yhteistyössä Suomen laivahistoriallisen yhdistyksen kanssa. Lisäksi järjestetään 5.-6.4.2014 matka lokakuussa avattuun Tanskan merimuseoon Helsingörissä. Ilmoittautuminen alkaa marraskuussa ja päättyy tammikuun lopulla. Mukaan mahtuu 20 lähtijää.

Syyskuussa järjestetään historiakävely Suomenlinnan linnoituksessa. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Suomen Akatemian Viapori -projektin kanssa.

Järjestetään esitelmätilaisuuksia ajankohtaisista aiheista.

Merihistorian alan yhteistoiminta

Osallistutaan www.merihistoria.fi -portaalin sisällön kehittämiseen ja sen jatkorahoituksen hankintaan. Portaalin talous järjestetään erikseen Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta.

Edustukset

Yhdistyksellä on edustajat Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin.

Jäsenistö

Yhdistys pyrkii nostamaan maksavien jäsenten määrää yli kahdensadan, sekä lisäämään yhteisöjäsenten määrää. Kehitetään tiedotuskanavia uusien merihistoriasta kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja uusien jäsenten rekrytoimiseksi.

Tiedotus

Yhdistyksen jäsenille toimitetaan heidän haluamallaan tavalla, sähköisesti tai postitse vuoden aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsitellään ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta. Tiedotteen painos on 190 kpl. Ilmestymisajat ovat alustavasti: viikko 8, 18, 31 ja 45. Toimitussihteerinä toimii yhdistyksen hallitukseen kuuluva tiedottaja.

Yhdistyksen verkkosivujen www.suomenmerihistoriallinenyhdistys.fi uudistus käynnistetään. Sivustolle tuotetaan uusia toiminnallisuuksia sosiaalisen median, tiedottamisen ja merihistoria-alan verkostojen saralla. Sivustojen uudistamiseen perustetaan toimikunta.

Yhdistyksen esitettä on jaossa messuilla ja erilaisissa tapahtumissa sidosryhmien osastoilla. Kannustetaan yhdistyksen jäseniä alakerta- yms. kirjoitusten laatimiseen merialan ammattilaisten ja harrastajien lehtiin ja sähköisiin julkaisuihin. Yhdistys tiedottaa myös muiden organisaatioiden järjestämistä merihistoriallisista tapahtumista.

Talous

Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2014 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitetaan mm. yhdistyksen tiedotustoimintaa, tuetaan jäsenistön osallistumista yhdistyksen toimintaan ja ostetaan Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi.

Yhdistyksen talous pidetään vakaalla pohjalla.

Hallitus

Hallitus kokoontuu seuraavasti:
tammi-/helmikuu: järjestäytyminen, Merihistorian päiviin liittyvät asiat
maalis-/huhtikuu: tilinpäätös
elo-/syyskuu: ajankohtaiset asiat
loka-/marraskuu: toiminta- ja taloussuunnitelma

 

JÄSENTIEDOTE 3-4 / 2013

PDF-versio

Risteäviä eroja sataman arjessa

Merietnologinen väitös

Tutkimus käsittelee satamakuvauksia muistitiedossa ja elokuvissa koskien Helsingin ja Kotkan satamia pitkällä 1950-luvulla. Tutkimus tarkastelee sitä, miten rahtisatamia ja satamatyöntekijöitä on kuvattu sekä kartoittaa aineistossa rakentuvia hierarkioita ja arvoasetelmia. Aineistona on käytetty satamassa työskennelleiden henkilöiden haastatteluja sekä satamia käsitteleviä elokuvia.

Työn otsikossa esiintyvä risteävät erot on käsite, jonka avulla tutkimuksessa tarkastellaan satamaa työpaikkana ja arkielämän ympäristönä monenlaisille miehille ja naisille. Ihmisen asemaan ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin ei vaikuta ainoastaan sukupuoli vaan myös monet muut tekijät, joista tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti etnistä taustaa, ikää sekä luokkaisuuteen liittyviä tekijöitä.

Rahtisatama 1950-luvulla on erityisen kiinnostava ympäristö erilaisten erontekojen kartoittamiseen, sillä siellä kohtasivat monenlaiset ihmiset. Satamassa työskenteli yhdessä esimerkiksi kaupunkien virkamiehiä, valtion viranomaisia sekä yksityisten yritysten työntekijöitä, joista osa oli tilapäisessä työsuhteessa. Ahtaustyön kuvauksissa miesten kohdalla korostetaan usein mahdollisuutta valita työtehtävät. Esimerkiksi lakkoalttius, runsas alkoholinkäyttö ja salakuljetus liitetään ahtaajiin, mutta haastatteluaineistossa tulee esiin myös toisenlaisia näkökulmia: ”jätkien” oli toteltava kaupungin työntekijöitä, jotka pitivät kirjaa maahan tulevasta tavarasta.

Ahtaustyöntekijöiden sekä merimiesten maine on vaikuttanut satamakuvauksiin. Kuvauksissa otetaan useimmiten kantaa sataman maineeseen joko toistaen ja vahvistaen tai kiistäen sataman huonoa mainetta. Haastatteluaineistossa puhutaan vahvasti kaikkien ihmisten tasa-arvon puolesta, mutta kertomuksista voi myös löytää merkkejä ennakkoluuloista sekä tiettyjen ihmisryhmien syrjimisestä. Esimerkiksi ulkomaisia merimiehiä arvostettiin usein paljolti sen mukaan, miten paljon rahaa he jättivät kaupunkiin. Stereotyyppinen käsitys Suomesta korostaa maan eristyneisyyttä ja nurkkakuntaisuutta. Monia satamakuvauksia voi tulkita siten, että ne pyrkivät rikkomaan tätä kuvaa tuomalla esiin ylirajaista toimintaa arkipäiväisenä ja myönteisenä.
 
FM Tytti Steelin väitöskirja ”Risteäviä eroja sataman arjessa” tarkastettiin perjantaina 23.8.2013 kello 12 Helsingin yliopiston Arppeanumissa (Yliopistomuseo, Snellmaninkatu 3, 2. krs.). Vastaväittäjänä toimi dosentti Jukka Jouhki Jyväskylän yliopistosta.

Kirjaa myy väittelijä. Työ löytyy myös sähköisesti julkaistuna Helsingin yliopiston E-thesis palvelusta.
Yhteystiedot:
tytti.steel(at)helsinki.fi, (09) 191 23784

Tiedote yhdistyksen jäsenille

Hyvät Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen jäsenet,

tänä vuonna jäsentiedotteita ilmestyy poikkeuksellisesti vain kolme tavanomaisen neljän sijaan, sillä Ahvenanmaan-retkeen liittyvä käytännön asioiden selvittely aiheutti kolmannen tiedotteen viivästymisen. Koska kolmas tiedote olisi lopulta ilmestynyt varsin lähellä neljännen ilmestymistä, katsottiin parhaaksi yhdistää tiedotteet yhdeksi laajemmaksi.

Hallituksen tietojen mukaan melko monilta jäseniltä on vielä tämän vuoden jäsenmaksu maksamatta. Pyydämme ystävällisesti suorittamaan maksut mahdollisimman pian.

Hyvää loppuvuotta kaikille yhdistyksen jäsenille!

Ystävällisin terveisin,
Elina Maaniitty, tiedottaja

Kutsu syyskokoukseen

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 28.11.2013 Tieteiden talon salissa 309 (Kirkkokatu 6, Kruunuhaka) klo 17.15. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.00 ja esitelmä kello 18.00.

Kallelse till höstmöte

Föreningen håller sitt stadgeenliga höstmöte torsdagen den 28.11.2013 kl 17.15 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), sal 309. Kaffeservering kl 17.00 och föredrag kl 18.00.

Kokouksen jälkeen kuullaan tohtori Tytti Steelin esitelmä otsikolla ”Satamamuistoja 1950-luvulta – Näkökulmia nostalgiaan”.

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kevätretki Tanskan uuteen merimuseoon

Merimuseoiden rintamalla tapahtuu jälleen! Suomen ja Eestin upeiden museorakennusten jatkoksi on nyt saatu uusi merimuseo Tanskaan. Perinteinen Kronborgin linnassa sijainnut merimuseo on rakennuttanut uudet tilat entiseen Helsingørin kuivatelakkaan. Suurimmaksi osaksi maan alla olevan museon on suunnitellut arkkitehtitoimisto BIG, ja rakennuksessa on kymmenen merenkulkuun liittyvää näyttelyä. Museon avajaisia vietettiin lokakuun alussa 2013. Museon kotisivut ovat: M/S Maritime Museum of Denmark.

Suomen merihistoriallinen yhdistys järjestää huhtikuussa 2014 jäsenmatkan uuteen museoon. Lähdemme lauantaiaamuna 5.4.2014 klo 8.30 Finnairin suoralla lennolla Kööpenhaminaan, josta jatkamme saman tien junalla Helsingøriin. Lauantaipäivän aikana on mahdollista tutustua paitsi merimuseoon, myös Hamletin linnana tunnettuun Kronborgin linnaan. Yöksi palaamme Kööpenhaminaan, jossa vietämme sunnuntaipäivän. Paluu Helsinkiin tapahtuu Finnairin suoralla lennolla sunnuntai-iltana klo 22.50.

Lentomatkat ja majoitus (hotelli The Square, kahden hengen huoneissa) maksavat 314 euroa + junamatka Helsingøriin ja takaisin n. 30 euroa /henkilö. Yhteensä siis n. 350 euroa. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Matkapörssi Oy, yhdistyksen puolesta matkanjohtajana toimii varapuheenjohtaja Anne Ala-Pöllänen. Koska kyse on ryhmämatkasta, tarvitaan sitovat ilmoittautumiset jo tammikuun lopussa. Tuolloin maksetaan myös 50 euron etumaksu. Matkalle on varattu 20 paikkaa, joten ole ajoissa! Matka toteutuu, jos lähtijöitä on 16.

Ilmoittauduthan siis matkanjohtajalle viimeistään perjantaina 24.1.2014 sähköpostilla: anne.ala-pollanen@helsinki.fi. Kerro samalla kaikkien lähtijöiden nimet. Mukaan voi siis ottaa avecin tai toisenkin! Matkanjohtaja ilmoittaa paluuviestissä tarkemmat ohjeet maksuista ja käytännön järjestelyistä. Matkasta voi tiedustella myös puhelimitse: 040-7060680.

Tervetuloa mukaan!

Retki Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan-retki on siirtynyt alkukesään 2014. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan vuoden 2014 ensimmäisessä jäsentiedotteessa.

Esitys Suomen merihistoriallisen yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2014

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä meri-museotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt § 2)

Kevätkokous ja esitelmä

Yhdistyksen kevätkokous pidetään toukokuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Syyskokous ja esitelmä

Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

Nautica Fennica

Suomen merimuseon vuosikirja Nautica Fennican 2013–2014 ilmestyttyä se jaetaan jäsenetuna jäsenistölle. Jäsenmaksun maksaneet voivat noutaa kirjan maksutta myöhemmin ilmoitettavista toimipisteistä. Lisäksi kirja voidaan yhdistyksen jäsenen niin halutessa tälle postitse toimittaa erillistä jäsenmaksun yhteydessä maksettavaa postitusmaksua vastaan. Postitusmaksun suuruus on 10€.

Nautica Fennican julkaisee Museovirasto ja sen toimittamisesta vastaavat yhteistyössä Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys. Toimitustyön tueksi anotaan apurahaa. Vuosikirjan sisältöä ei järjestetä tietyn teeman ympärille, vaan julkaistavat artikkelit valitaan avoimen haut tuloksena vuonna 2013 saaduista ehdotuksista.

Merihistorian päivät

Valmistellaan järjestelytoimikunnan johdolla keväällä 2015 pidettäviä Merihistorian päiviä. Tapahtumapaikkakunnaksi on alustavasti suunniteltu Pietarsaarta. Seminaarin järjestäjätahoina toimivat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja kolmas paikallinen järjestäjätaho. Tapahtumaa varten anotaan apurahoja ja etsitään
sponsoreita.

Retket ja tapahtumat

Touko-kesäkuun vaihteessa 2014 järjestetään vuodelta 2013 peruuntunut retki Ahvenanmaalle. Matka toteutetaan yhteistyössä Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen kanssa. Lisäksi järjestetään 5.-6.4.2014 matka lokakuussa avattuun Tanskan merimuseoon Helsingörissä. Ilmoittautuminen alkaa marraskuussa ja päättyy joulukuun lopulla. Mukaan mahtuu 20 lähtijää.

Syyskuussa järjestetään historiakävely Suomenlinnan linnoituksessa. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Suomen Akatemian Viapori -projektin kanssa.

Järjestetään esitelmätilaisuuksia ajankohtaisista aiheista.

Merihistorian alan yhteistoiminta

Osallistutaan www.merihistoria.fi -portaalin sisällön kehittämiseen ja sen jatkorahoituksen hankintaan. Portaalin talous järjestetään erikseen Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta.

Edustukset

Yhdistyksellä on edustajat Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin.

Jäsenistö

Yhdistys pyrkii nostamaan maksavien jäsenten määrää yli kahdensadan, sekä lisäämään yhteisöjäsenten määrää. Kehitetään tiedotuskanavia uusien merihistoriasta kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja uusien jäsenten rekrytoimiseksi.

Tiedotus

Yhdistyksen jäsenille toimitetaan heidän haluamallaan tavalla, sähköisesti tai postitse vuoden aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsitellään ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta. Tiedotteen painos on 190 kpl. Ilmestymisajat ovat alustavasti: viikko 8, 18, 31 ja 45. Toimitussihteerinä toimii yhdistyksen halitukseen kuuluva tiedottaja.

Yhdistyksen verkkosivujen www.suomenmerihistoriallinenyhdistys.fi uudistus käynnistetään. Sivustolle tuotetaan uusia toiminnallisuuksia sosiaalisen median, tiedottamisen ja merihistoria-alan verkostojen saralla. Sivustojen uudistamiseen perustetaan toimikunta.

Yhdistyksen esitettä on jaossa messuilla ja erilaisissa tapahtumissa sidosryhmien osastoilla. Kannustetaan yhdistyksen jäseniä alakerta- yms. kirjoitusten laatimiseen merialan ammattilaisten ja harrastajien lehtiin ja sähköisiin julkaisuihin. Yhdistys tiedottaa myös muiden organisaatioiden järjestämistä merihistoriallisista tapahtumista.

Talous

Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2014 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitetaan mm. yhdistyksen tiedotustoimintaa, tuetaan jäsenistön osallistumista yhdistyksen toimintaan ja ostetaan Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi.

Yhdistyksen talous pidetään vakaalla pohjalla.

Hallitus

Hallitus kokoontuu seuraavasti:
tammi-/helmikuu: järjestäytyminen, Merihistorian päiviin liittyvät asiat
maalis-/huhtikuu: tilinpäätös
elo-/syyskuu: ajankohtaiset asiat
loka-/marraskuu: toiminta- ja taloussuunnitelma

 

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kevätkokouksen pöytäkirja

Aika: Keskiviikkona 16.5.2013 klo 17.00
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 312, Helsinki

1. Avaus
Yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm toivotti läsnäolijat tervetulleeksi ja totesi kokouksen avatuksi klo 17.10. Kokouksen jälkeen kuultiin Mikko Huhtamiehen esitelmä haaksirikoista ja pelastustoiminnasta 1700-luvun Suomenlahdella.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Sven-Erik Nylund ja sihteeriksi Vilma Lem-piäinen.

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jukka Blom ja Asko Räty.

4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta ilmoittamalla kokouksen aika, paikka ja käsiteltävät asiat yhdistyksen kotisivulla sekä yhdistyksen sähköisellä postituslistalla... (säännöt 8 §). Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään toukokuussa (säännöt 9 §).                     
Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5. Työjärjestys ja asialistan hyväksyminen
Asialista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

6. Toimintakertomus vuodelta 2012
Yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm esitteli vuoden 2012                       toimintakertomuksen. Toimintakertomus hyväksyttiin.

7. Tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto vuodelta 2012
Rahastonhoitaja Ismo Malinen esitteli tilinpäätöksen ja sihteeri Vilma Lempiäinen luki toiminnantarkastajan lausunnon. Tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus vuodelta 2012 hyväksyttiin.

8. Vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille
Vastuuvapaus myönnettiin vastuuvelvollisille.

9. Muut keskusteluasiat
1. Yhdistyksen sihteeri Vilma Lempiäinen muistutti läsnäolijoita syyskuulle suunnitellusta jäsenretkestä Ahvenanmaalle. Matkan tarkemmat ohjelma-, ja hintatiedot ilmoitetaan kesällä ilmestyvässä jäsentiedotteessa 3/2013.

10. Kokouksen päätös
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17.43.

1960-luvun luotsikutteri Suomen merimuseon kokoelmaan

Suomen merimuseo on saanut lahjoituksena Finnpilot Pilotage Oy:ltä teräsrunkoisen luotsikutterin L-102 (ex MKL-4131, ex L-655). 12,5 metrinen alus on valmistunut Haminan konepajalla vuonna 1963. Erittäin toimivana pidettyä alusta on käytetty Orrengrundissa ja Puumalassa, jonka tukiasemalta alus siirtyy Kotkaan museoitavaksi. Suoraan virkakäytöstä tuleva alus saapuu Kotkaan Merikeskus Vellamon museolaituriin juhannukseen mennessä.

Virkaveneet ovat yksi Suomen merimuseon venekokoelmien tärkeimmistä kartutuskohteista. Nyt saatu luotsikutteri täydentää ikänsä ja mallinsa puolesta hyvin kansalliskokoelmiin kuuluvien luotsikuttereiden ketjua ja luotsaustoiminnasta sekä kotimaisesta veneenrakennusteollisuudesta kertovaa historiallista jatkumoa.

Suomen merimuseon kokoelmiin kuuluu ennestään luotseihin liittyvää arkistoaineistoa, valokuvia ja esineistöä, joista suurimmat ovat purjehtiva luotsikutteri Pitkäpaasi vuodelta 1898 ja luotsikutteri L-507 vuodelta 1924. Luotsikutteri L-102:n korkea alkuperäisyyden aste lisää sen historiallista arvoa, kuten myös sen pitkä käyttöhistoria virkaveneenä sekä merellä että sisävesillä.

Aluksen pituus on 12,5 m, leveys 3,8 m ja syväys 1,8 m. Aluksessa on 170 hevosvoiman 12-sylinterinen Deutzin meridiesel.

Lisätietoja
intendentti Timo-Tapani Kunttu, Suomen merimuseo, 040 128 6488, timo.kunttu@nba.fi

Ajankohtaiset tilaisuudet – Aktuella evenmang

Maritime History, Arts and Myths - seminaari

Yleisölle avoin seminaari Helsingin yliopistossa perjantaina22.11.2013 klo 10-18, Porthania (Yliopistonkatu 3).

Lisätietoja merihistorian opintokokonaisuuden verkkosivuilta:
http://www.helsinki.fi/merihistoria/

Seminaari on maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

Programme
10.00 Opening. The Dean of the Faculty of Arts, Professor Anna Mauranen
Chair: Department Coordinator, Dr. Tytti Steel
10.15 Dr. Victoria Carolan, Greenwich Maritime Institute, University of Greenwich:
The silent service on the silent screen: the 'Cult of the Navy' and early cinema

11.30 Break

Chair: Professor Yrjö Kaukiainen
12.00 Dr. Remmelt Daalder, Senior Curator, National Maritime Museum, Amsterdam:
Van de Velde & Son, Sea Painters. A Family Business in Amsterdam, Greenwich and
London, 1640-1707

13.00 Break

Chair: Dr. Mikko Huhtamies
14.30 Dr. Cathryn Pearce, Greenwich Maritime Institute, University of Greenwich:
Jibber the Kibber, Pirate Wreckers and False Lights: Wrecking in Cornish Folklore

15.30 Professor Yrjö Kaukiainen: In a Maritime Twilight Zone: Myths and Reality of the
North-Baltic Wrecking and Wreck-plundering

16.15 Break

Chair: Department Coordinator, MA Anne Ala-Pöllänen
16.45 Forskningssamordnare Mirja Arnshav, Statens Maritima Museer:
Sjömanstatueringar – myt och verklighet / Sailor tattoos – myths and realities
17.15 MA Eero Ehanti, National Board of Antiquities:
The Vrouw Maria’s Paintings and the Art of Sunken Ships
17.45 Discussion

Esitelmätilaisuus 4.12.

Suomen Muinaismuistoyhdistys järjestää keskiviikkona 4.12. kello 19 alkaen esitelmätilaisuuden merihistoriallisesti kiinnostavasta aiheesta. FM, SMHY:n varapuheenjohtaja Anne Ala-Pöllänen nimittäin esitelmöi tuolloin Kansallismuseon auditoriossa aiheesta ”Albatrossi joka lepäämättä liitää. Merionnettomuus ja kuolema merimiehen muistelmissa”. Sisäänkäynti auditorioon henkilökunnan ovesta Kansallismuseon sisäpihan puolelta.

Kutsu merihistoriallisista artikkeleista

Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys toimittavat yhteistyössä tieteelliset kriteerit täyttävän Nautica Fennica -vuosikirjan. Vuosikirja on Suomen merihistoriallisen tutkimuksen lippulaiva.

Tällä kertaa vuosikirjaan voi tarjota artikkeleita laajan merihistorian eri teemoista, aikakausista ja näkökulmista. Kutsu on siis laaja ja avoin.

Laaja merihistoria kattaa satamien, laivojen, kanavien ja niiden ihmisten historian. Se kattaa myös merellisten kansalliskokoelmien, merellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön, meriarkeologian ja perinne- ja museolaivojen tutkimuksen. Poikkitieteelliset artikkeliehdotukset ovat tervetulleita.

Tässä vaiheessa pyydämme kirjoittajiksi haluavilta yhden liuskan (noin 2500 merkkiä) pituisen esittelyn tulevan artikkelin otsikosta ja sisällöstä. 

Lopullisen artikkelin sanamäärä noin 7000 tuhatta/ noin 60 000 merkkiä. 

Aikataulu:
Esittely perillä 27.9.2013
Ilmoitus hyväksymisestä 7.10.2013
Artikkelin käsikirjoitus valmis 13.1.2013 

Nautica Fennican 2014 -toimituskuntaan kuuluvat dosentti Tapio Bergholm ja intendentti, Ph.D., Sari Mäenpää, joista Tapio Bergholm vastaa mieluusti tätä kutsua koskeviin kysymyksiin. Yhteystiedot: tapio.bergholm@helsinki.fi tai 050-5472771.

Tätä kutsua saa levittää edelleen!

Vanhat jäsentiedotteet

4/2015
3/2015
2/2015
1/2015
4/2014
3/2014
2/2014
1/2014
3-4/2013
2/2013
1/2013
4/2012
3/2012
2/2012
1/2012
4/2011
3/2011
2/2011
1/2011
4/2010
3/2010
2/2010
1/2010
4/2009
3/2009
2/2009
1/2009
4/2008
3/2008
2/2008
1/2008
4/2007
3/2007
2/2007
1/2007
4/2006
3/2006
2/2006
1/2006
4/2005
3/2005
2/2005
1/2005
4/2004
3/2004
2/2004
1/2004
4/2003
3/2003
2/2003
1/2003
4/2002
3/2002
2/2002
1/2002
4/2001
3/2001
2/2001
1/2001